Ennen haastattelua Chandrakala Neupane (37) kiipeää ketterästi puuhun ison viidakkoveitsen kanssa. Hänen vuohillaan on ruoka-aika, ja puusta täytyy leikata lehtiä vuohien ruuaksi. Vasta kun työ on tehty, Chandrakala ehtii istua Bagain kylässä sijaitsevan kotitalonsa edustalle kertomaan elämästään.
Lapsiavioliittojen vastustaminen on Chandrakalalle sydämenasia. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hänet itsensä naitettiin vain 13-vuotiaana.
– Minusta tuntuu usein, että jos en olisi mennyt lapsena naimisiin, olisin voinut opiskella. Olisin itsenäinen ja voisin tehdä jotain, hän pohtii nyt, lähes 25 vuotta myöhemmin.
Chandrakalan aviomies on siirtotöissä Intiassa. Toimeentuloa hän saa pienestä maatilkusta, jolla pitää pientä keittiöpuutarhaa. Hän myös viljelee riisiä vuokramaalla. Riisisadosta pitää antaa maanomistajalle puolet. Lisäksi Chandrakalalla on vuohia ja lehmiä. Vuohen- ja karjanhoitoon sekä maanviljelyyn hän on saanut koulutusta Lähetysseuran tuella.
Lapsia naisella on kolme, joista yksi on tytär. Hän haluaa varmistaa tälle toisenlaisen tulevaisuuden. Tytär käy koulua.
– Koska minulla ei ollut koulutusta, en saanut työpaikkaa. Haluan, että tyttärelläni ei olisi samanlaisia vaikeuksia. Teen parhaani, että hän saa koulutuksen.
Lapsiavioliittojen määrä Nepalissa on edelleen korkea, vaikka lain mukaan avioitumisikäraja on 20 vuotta. Lähes 40 prosenttia nuorista naisista naitetaan alle 18-vuotiaana. Lapsiavioliittojen taustalla ovat muun muassa köyhyys, koulutuksen puute, tyttölasten heikko arvostus, patriarkaalinen kulttuuri ja kastijärjestelmä.
Chandrakala on mukana Lähetysseuran tukemassa naisten yhteisöryhmässä. Hän on saanut ryhmästä itseluottamusta sekä koulutusta naisten ja lasten oikeuksista. Hän toimii aktiivisesti lapsiavioliittoja vastaan ja on jäsen niitä ehkäisevässä komiteassa. Hänelle on tärkeää auttaa kaikkia tyttöjä, vaikka aina se ei ole helppoa.
– Kerran yritin estää yhden tytön lapsiavioliiton. Hänen isänsä uhkaili minua ja sanoi ”Ei ole sinun asiasi, mitä teen tyttäreni kanssa. Jos otat hänestä vastuun, en naita häntä”.
Chandrakala ponnistelee kovasti lopettaaksensa lapsiavioliitot kotiseudullaan.
– Haluan lopettaa ne suvustani ja yhteisöstäni. Yritän vakuuttaa ihmisiä niin hyvin kuin voin. Huolimatta siitä, onnistunko vai en, kerron edelleen muille, että naimisiin ei pidä mennä nuorena.
Teksti: Minna Havunen
Kuvat: Hannes Honkanen
