Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseuran budjetti ensi vuonna 29,6 miljoonaa euroa

Rolf Steffanssonin mukaan Afrikan ja Aasian kirkkojen osaaminen on vahvistunut niin
Lähetysseura tukee kirkon lähetystyötä erityisesti Victorianjärven itäisessä ja kaakkoisessa hiippakunnassa,. Kuva Kirsi Elo

Suomen Lähetysseuran hallituksen 9.12. hyväksymän budjetin mukaan Lähetysseuran vuoden 2015 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,6 miljoonaa euroa. Budjetti pysyy kokonaisuudessaan tämänvuotisella tasolla, mutta painopistettä siirretään entistä enemmän ulkomaiseen työhön.  

Budjetoiduista kuluista 22,1 miljoonaa euroa eli 74,7 % prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Kotimaassa tapahtuvaan varainhankinta-, tiedotus-, koulutus- ja kasvatustyöhön sekä yhteisiin toimintoihin käytetään 7,5 miljoonaa euroa.

Kotimaantyön rakennemuutos jatkuu

Lähetysseuran strategian mukaan ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Lähetysseuralla on toimintaa noin 30 maassa ja omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa.

Ensi vuonna Lähetysseura käyttää kirkolliseen työhön 9,1 miljoonaa euroa. Painopiste on tavoittavassa työssä (3,3 miljoonaa) ja kumppanien omaehtoisuuden tukemisessa (1,8 miljoonaa). Lisäksi kirkolliseen työhön sisältyvät mm. kristillinen kasvatus, diakonia sekä kummitoiminta.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 8,4 miljoonaa euroa. Lähetysseuran strategian mukaisesti varat suunnataan toimintaan joka vähentää köyhyyttä ja parantaa syrjittyjen perusoikeuksia (3,8 miljoonaa).  Työ vammaisten ihmisten kanssa kasvaa myös ensi vuonna. Lähetysseuran Tasaus-kampanjan teema on vuosina 2014–2015 vammaisten ihmisten oikeudet.

Kulunut vuosi oli Lähetysseuran historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin Aasiaan kohdistettiin enemmän varoja kuin Afrikkaan. Ensi vuonna Lähetysseura käyttää Aasiassa 8,2 miljoonaa euroa ja Afrikassa 7,7 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään Etiopiassa, Nepalissa ja Tansaniassa.

”Toimimme muuttuvassa ympäristössä. Se hyvä työ, jonka aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet, on ollut mukana siirtämässä kirkon painopistettä etelään päin. Afrikan ja Aasian kirkkojen osaaminen on vahvistunut.  Tämä näkyy Lähetysseuran toimintasuunnitelmassa sillä tavalla, että käytämme entistä suuremman osan varoista kumppanikirkkojen oman lähetystyön tukemiseen. Suurempi osa työn toteuttajista on nyt paikallisia koulutettuja työntekijöitä”, vt. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kertoo.

Lähetysseuran kotimaantoimintojen rakennemuutos jatkuu. Ensi vuonna kotimaantyön osaston kulut vähenevät 12 prosenttia, yhteiset hallintokulut 5 prosenttia. Osaltaan kotimaantyön kulujen vähenemiseen vaikuttaa Lähetysseuran museotoiminnan loppuminen. Lähetysseuran museon, Kumbukumbun, esineistö luovutetaan Kansallismuseon Kulttuurien museolle vuoden 2015 alussa.

Kannatuksensa Lähetysseura arvioi ensi vuonna säilyvän jotakuinkin tämänvuotisella tasolla.

että Lähetysseura voi käyttää entistä suuremman osan varoista kumppanikirkkojen oman lähetystyön tukemiseen. Kastejumalanpalvelus Tansaniassa Victoriajärven itäisen hiippakunnan lähetysalueella. Kuva Kirsi Elo
että Lähetysseura voi käyttää entistä suuremman osan varoista kumppanikirkkojen oman lähetystyön tukemiseen. Kastejumalanpalvelus Tansaniassa Victoriajärven itäisen hiippakunnan lähetysalueella. Kuva Kirsi Elo