Xupun erityiskoulun opettajat ovat opiskelleet viittomakieltä pääaineena ja erikoistuneet alaansa jo yliopistossa. Asiantuntemus ja aito innostus näkyy opettajien työssä. Opettamisen ja oppimisen ilo välittyy myös viittomakielellä.
Syksystä 2014 lähtien manner-Kiinan Hunanin maakunnassa sijaitseva Xupun erityiskoulu on saanut Lähetysseuran kummitukea. Koulussa on yhteensä 35 kuuroa tai huonokuuloista kummioppilasta.
Hongkongin evankelisluterilaisen kirkon kanssa toteutettu ”Takaisin kouluun” -hanke viittaa Kiinan vammaisten lasten nykytilanteeseen. Monet lapset ja nuoret ovat olleet pitkään poissa koulusta ennen kummituen saamista. Osa ei ole käynyt koulua lainkaan. Jotkut kuuroutuneet oppilaat oppivat koulussa sekä kirjoitetun että viittomakielen alusta lähtien, sillä kotona kommunikointi on perustunut yksinkertaisiin viittomiin ja eleisiin.
Viittomakielen käyttö vielä vähäistä
Kiinan vammaisliiton mukaan maan noin 21 miljoonalla kansalaisella on heikentynyt kuulo. Kiinan kielen toonien takia puhekielen oppiminen on erittäin haastavaa kuuroille lapsille, sillä toonieroja ei pysty lukemaan huulilta. Manner-Kiinan viittomakielessä toonierot merkitään pienillä pään tai katseen liikahduksilla. Muiden viittomakielien tapaan valtaosa sanoista välitetään käsien ja kehon liikkeiden sekä kasvojen ilmeiden yhdistelmillä.
Kiinalaisissa kouluissa on yleistä, että viittomakielen sijaan keskitytään puheen tuottamiseen ja kuulemiseen kuulokojeiden ja muun tekniikan avulla. Joskus opetetaan myös huulilta lukemista. Viittomakieli on tullut tärkeysjärjestyksessä vasta näiden menetelmien jälkeen. Kansainvälisesti kuurojen etujärjestöt painottavat kuitenkin viittomakielen asemaa ensisijaisena kielenä.
Vammaisuuteen liittyvien ennakkoluulojen takia monet kiinalaiset kuurot yrittävät parhaansa mukaan sopeutua kuulevien maailmaan, eikä ympäröivä yhteisö välttämättä kannusta verkostoitumaan muiden kuulovammaisten kanssa. Mahdollisuus oppia viittomakieltä tukee kuitenkin olennaisesti kuurojen kielellistä, kognitiivista, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Kiinan vammaislaki takaa kaikille mahdollisuuden käydä koulua ja kaikille yhdenvertaiset kansalaisoikeudet.
Viittomakielinen opetus paras oppimistapa kuuroille lapsille
Lauantaina 21.2. vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää. Maailmassa on arviolta 360 miljoonaa ihmistä, joilla on kuulovamma. Heistä vain 1-2 % saa opetusta viittomakielellä ja vain 20 prosentilla on mahdollisuus käydä koulua. Etenkin kehitysmaissa kuurojen suurimpia haasteita ovat ennakkoluulot vammaisuutta kohtaan ja koulutusmahdollisuuksien rajallisuus. Heikko lukutaito ja lukutaidottomuus ovat yleisiä kehitysmaiden kuurojen parissa.
Viittomakieli on äidinkieli tai ensikieli maailman 70 miljoonalle kuurolle. Kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas on voinut oppia viittomakielen ensimmäisenä kielenä vanhemmaltaan tai opettajaltaan. Kaksikielinen viittomakielinen opetus on todettu parhaaksi oppimistavaksi kuuroille lapsille. Kuitenkaan ympäröivä yhteisö ei välttämättä tunnusta, hyväksy tai käytä viittomakieltä. Myöskään kuurojen kieli-identiteetin ja kulttuurin rikkautta ei osata arvostaa. Unescon kehittämän äidinkielen päivän teema on tänä vuonna inklusiivinen opetus kielen kautta ja kielen kanssa.
Teksti: Upu Leppänen ja Matleena Kukkonen
Kuvat: Matleena Kukkonen
