Suomen Lähetysseura on viimeisten viiden vuoden aikana systemaattisesti tehostanut ja laajentanut työtään kehitysmaiden vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseksi. Tämä näkyy paitsi erillisten vammaishankkeiden määrän kasvamisena myös vammaisnäkökulman vahvistumisena Lähetysseuran kirkollisessa työssä ja kehitysyhteistyössä.
”Kumppanikirkkomme ja –järjestömme ovat havahtuneet siihen, että vammaisten oikeuksien edistäminen on heidän työssään keskeistä. Tätä havahtumista on edesauttanut se, että Lähetysseura viisi vuotta sitten loi kehitysyhteistyöohjelmalle oman vammaisalaohjelman sekä sisällytti vammaisnäkökulman kaikkeen työhönsä”, kertoo Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. ”Toisten kumppanien kanssa uraa uurtavaa yhteistyötä vammaisten aseman parantamiseksi on tehty jo vuosikymmeniä.”
Senegalissa vammaisasiat otettu osaksi kirkon arkityötä
Juuri ”valtavirtaistamisella” on ollut keskeinen merkitys sille, että kiinnostus vammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseen on kasvanut kumppanien keskuudessa. Esimerkiksi, vaikka Senegalissa ei ole tällä hetkellä käynnissä erityistä vammaishanketta, silti vammaisten asemaa on sielläkin alettu kohentaa osana kirkon työtä. ”Aikaisemmin Senegalin kirkolla ei ollut näkemystä siitä, kuinka vammaiset pitäisi kirkon työssä ottaa huomioon. Järjestimme kirkon työntekijöille asiantuntijaseminaareja ja koulutusta, jossa paikalliset vammaisjärjestöjen edustajat kertoivat siitä, minkälaista on elää vammaisena ja mitä vammaiset tarvitsevat, jotta voivat osallistua yhteisön normaaliin elämään”, kehitysyhteistyökoordinaattori Tiina Tuominen kertoo.
Tulokset alkavat näkyä: ”Kirkolle valkeni, että juuri vammaiset ovat yhteiskunnassa kaikkein köyhimpiä ja vaikeimmassa asemassa”, Tuominen iloitsee. Nyt Senegalin kirkko tekee etsivää vammaistyötä, jotta vammaiset lapset pääsevät kouluun. Kirkko myös maksaa lasten koulukyytejä. Seurakuntien työntekijät varmistavat, että vammaiset lapset pääsevät osaksi kummiohjelmia ja vammaiset aikuiset saavat pienlainan, jonka turvin perustaa pienyritystoimintaa.
Työn laajuus yllätti
Lähetysseuran työtä vammaisten lasten ja nuorten koulutuksen parissa tarkasteltiin myös juuri valmistuneessa kartoituksessa. Sen toteutti Vammaiskumppanuus ry, joka on Suomen johtava vammaisalan asiantuntija kehitysyhteistyössä. Yksi kartoituksen keskeisistä huomioista oli, että Lähetysseuran työ on on laajaa ja monipuolista. Myös tuloksia syntyy. Viranomaisyhteistyö on käynnistynyt monissa maissa ripeästi. Useissa maissa tietoisuus vammaisten oikeuksista on kasvanut. Lapsia piilotellaan entistä vähemmän. Monet nuoret todella pääsevät ammattikoulutukseen. Perheille on luotu vertaistukiverkostoja, mikä tukee varsinkin äitien jaksamista ja vähentää häpeän tunteita.
Silti petrattavaakin löytyy: hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen pitäisi saada mukaan enemmän asiantuntijoita, jotka itse ovat vammaisia. Lisäksi moni kumppani tarvitsee vielä paljon lisää tietoa siitä, kuinka vammaisnäkökulma voidaan ottaa osaksi kaikkea työtä. Yksin vammaisuuden diagnosoimisessa on vielä opittavaa maissa, joissa se on pitkään ollut suuri tabu.
Kohti inklusiivista opetusta
”Olemme iloisia siitä, että kartoitus vahvistaa vammaisten lasten ja nuorten koulutusta edistävän työmme olevan pääosin linjassa kansainvälisten suositusten kanssa”, Lähetysseuran ihmisoikeuksien asiantuntija Tarmo Heikkilä kertoo. ”Tuemme vielä joitain sisäoppilaitoksia, mutta entistä enemmän tukea osoitetaan siihen, että vammaiset lapset voivat tuetusti käydä samaa koulua kuin muutkin lapset. Tämä edistää heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan myös myöhemmin elämässä.”
Kartoitus kattoi 24 eri hanketta yhdeksässä eri maassa (Etiopiassa, Tansaniassa, Botswanassa, Senegalissa, Nepalissa, Kiinassa, Kolumbiassa, Kambodzhassa ja Vietnamissa). Tarkastelluista hankkeista seitsemän oli kirkollisen työn hankkeita ja 17 kehitysyhteistyöhankkeita.
