Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on samat oikeudet riippumatta iästä, sukupuolesta, uskonnosta, kansalaisuudesta tai muusta tekijästä. Tällä julistuksella ja muulla kansainvälisellä lainsäädännöllä on ollut valtava merkitys inhimillisen kehityksen ja turvallisuuden kartalla viimeisen seitsemänkymmenen vuoden aikana.
Vaikka julistuksen ovat hyväksyneet lähes kaikki YK:n jäsenmaat ja se on laajalti tunnettu, se ei todellisuudessa turvaa kaikkien ihmisoikeuksia. Usein erityisesti naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeudet eivät täysin toteudu ja heihin kohdistuu rakenteellista syrjintää ja väkivaltaa.
Vuoden 1948 ihmisoikeusjulistuksen jälkeen on solmittu uusia sopimuksia juuri naisten oikeuksien takaamiseksi. Sopimukset muun muassa pyrkivät poistamaan syrjintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä asettavat konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotta myös naisten ihmisoikeudet – eli naisten oikeudet toteutuisivat.
Vuoden 1994 “Programme of Action of the International Conference on Population and Development” (ICPD) tunnistaa naisten autonomian ja sukupuolten tasa-arvon tärkeinä sosiaalisen ja taloudellisen edistyksen voimina. Sama ajattelu on kestävän kehityksen Agenda 2030:n taustalla.
Kestävän kehityksen tavoitteet tunnistavat seksuaali- ja sukupuoliterveyden sekä sukupuolten tasa-arvon keskeisinä kehityksen tekijöinä sekä vahvistavat naisten ja tyttöjen oman toimijuuden ja päätöksenteon seksuaalisissa suhteissa, ehkäisyvälineiden käytössä ja muussa lisääntymisterveydessä. Tavoitteet, suunnitelmat ja julistukset ohjaavat oikeaan suuntaan.
Populismin aalto pyrkii monin paikoin kaventamaan naisten itsemääräämisoikeutta.
Tasa-arvo on kuitenkin näillä näkymin toteutumassa nykytahdilla vasta 132 vuoden päästä. Tähän on päätynyt Maailman talousfoorumi tasa-arvoraportissaan, jossa se tarkastelee mm. taloudellista osallistumista, koulutuksen saavutettavuutta, terveyttä ja poliittista toimintaa. Tasa-arvon edistämistä on sen mukaan heikentänyt etenkin koronapandemia. Tasa-arvon kärkeä pitivät Islanti, Suomi ja Norja. Kärkikymmenikossa ovat myös Uusi-Seelanti, Ruanda, Nicaragua ja Namibia.
Häntäpäätä pitävät Afganistan, Pakistan ja Kongon demokraattinen tasavalta. Tutkituista 146 maasta vain joka viides onnistui kuluneen vuoden aikana kuromaan umpeen sukupuolten välistä epätasa-arvoa vähintään prosentilla. Pieniä ovat askeleet!
Turvallisuustilanne on muuttunut äkisti Euroopassa, ja Ukrainan lisäksi naiset ja tytöt esimerkiksi Afganistanissa, Syyriassa, Jemenissä sekä Etiopiassa kärsivät kriisien ja konfliktien seurauksena. Populismin aalto pyrkii monin paikoin kaventamaan naisten itsemääräämisoikeutta. Monissa maissa on ajaltu jo voitetun tasa-arvon taisteluita, mutta viime vuosien väännöt ovat osoittaneet, että sama vanha keskustelu jatkuu.
Yhteiskunnallisen tilanteen kiristyminen näkyy ensimmäisenä naisten ja tyttöjen oikeuksissa.
Yhteiskunnallisen tilanteen kiristyminen näkyykin yleensä ensimmäisenä naisten ja tyttöjen sekä vähemmistöjen oikeuksissa. Ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia vastustava niin sanottu anti-gender liike on vahvistunut. Naisia ja miehiä ohjaillaan perinteisille paikoille yhteiskunnassa ja keskustelu sukupuolen moninaisuudesta on edelleen vaikeaa.
Anti-gender liikehdinnästä esimerkkeinä ovat esimerkiksi länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa, käynnissä olevat pyrkimykset aborttilainsäädännön tiukentamiseen. Naisten oikeuksien lisäksi ns. anti-gender-väen hampaissa ovat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Jotkut etsivät anti-gender-ajattelulleen perusteluita uskonnosta.
Anti-gender liikehdintään tulisikin vastata. Suomi on ihmisoikeuspolitiikassaan sitoutunut edistämään naisten merkityksellistä osallistumista päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan tasoilla, naisten taloudellista voimaantumista, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä naisiin kohdistuvan väkivallan purkamista.
Suomi on ihmisoikeusneuvoston uusi jäsen, ja painottaa neuvoston jäsenenä kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä, kuten naisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolten tasa-arvoa. Aborttien vähentäminen on yhteinen tavoite, mutta turvallisen raskauden keskeyttämisen vaikeuttaminen ei tavoitetta edistä. Seksuaalikasvatus sekä ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut ovat tutkitusti vaikuttavimpia keinoja.
Naisten sosiaalisen aseman muutos on keskeisimpiä tavoitteita kehitysyhteistyössä ja kehityspolitiikassa.
Tuore YK:n väestörahaston State of the World Population -raportti toteaa, että lähes puolet kaikista raskauksista, maailmanlaajuisesti 121 miljoona raskautta joka vuosi, on suunnittelemattomia. YK:n väestörahasto varoittaa, että 60 prosenttia kaikista suunnittelemattomista raskauksista päättyy aborttiin ja arviolta noin 45 prosenttia aborteista on vaarallisia, mikä johtaa tuhansien naisten ja tyttöjen kuolemiin joka vuosi.
Kehollisen itsemääräämisoikeuden kannalta on tärkeää, että jokainen voi itse päättää siitä, haluaako tulla raskaaksi vai ei. Silti moni ei saa tehdä tätä valintaa itse.
Näitä tavoitteita tulee edistää myös kehitysyhteistyön kumppanuuksien kautta. Tätä työtä tukee myös kansalaisyhteiskunnan, kuten seurakuntiemme tekemä työ Suomen Lähetysseuran kautta. Tasa-arvotyötä tulee edelleen vahvistaa, nais- ja ihmisoikeusjärjestöjä tukea ja kansainvälistä vaikuttamistoimintaa jatkaa.
Kehityksen agenda ei ole koskaan neutraali luonnonvoima. Kehityksen agenda perustuu aina joihinkin arvoihin ja se toteutuu tietyssä valtahierarkiassa. Kulttuureilla, uskonnoilla ja perinteillä on tässä valtava vaikutus. Naisten sosiaalisen aseman muutos on keskeisimpiä tavoitteita kehitysyhteistyössä ja kehityspolitiikassa.
Muutosprosessit ovat kuitenkin monimutkaisia ja kytkeytyvät arvomaailmoihin ja monitasoisiin valtahierarkioihin. Olemme saavuttaneet edistysaskelia, emmekä halua ottaa askelia taaksepäin.
Lisäksi 132 vuotta on vain ihan mahdottoman pitkä matka tasa-arvoon.
Pauliina Parhiala
päällikkö, Diakonia ja kehitys
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 5/2022
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat
