Vain puolet rahoituksesta ottaa huomioon naisten aseman parantamisen, vaikka naiset ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen aiheuttamille riskeille. Naiset ovat miehiä köyhempiä, ja he saavat usein toimeentulonsa pienviljelystä, joka on riippuvainen paikallisista sääoloista. Naiset ovat vähemmän koulutettuja, ja heillä on siksi miehiä heikompi mahdollisuus saada tietoa esimerkiksi ilmastoriskeihin varautumisesta. Naisia ei myöskään kuunnella päätöksenteossa.
Pohjoismaista Ruotsi on kärjessä tasa-arvon edistämisessä: sen hankkeista yli 80 prosenttia kohdistuu naisten aseman parantamiseen. Suomen ilmastorahoituksessa osuus jää reilusti alle puoleen hankkeista.
Tutkimuksen on teettänyt kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun toimijoiden kansanvälinen ACT-allianssi, ja Suomesta tutkimuksessa olivat mukana Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu.
”Tulos on huolestuttava, sillä ilmastokriisin vaikutukset koettelevat erityisesti naisia. Naisten on arvioitu kuolevan 14 kertaa todennäköisemmin ilmastonmuutoksen seurauksena, koska lapset jäävät usein naisten huolehdittaviksi eivätkä he siksi ole niin vapaita pakenemaan luonnonkatastrofeja kuin miehet”, sanoo tutkimuksen ohjausryhmään kuulunut Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Järjestöjen työ tuloksekkainta tasa-arvon edistämisessä
Tutkimus paljastaa, että kansalaisjärjestöjen toteuttamat ilmastohankkeet ovat tasa-arvon edistämisessä tehokkaimmat. Sen sijaan yksityisen sektorin hankkeet laahaavat peränpitäjinä.
”Suomen ja muiden Pohjoismaiden on arvioitava kriittisesti, mitä kanavia pitkin rahoitusta halutaan tulevaisuudessa kanavoida. Järjestöt ovat tehneet pitkään työtä tasa-arvon edistämiseksi, mikä näkyy tutkimuksen tuloksissa, sanoo Kirkon Ulkomaanavun ilmastotyön asiantuntija Aly Cabrera.
Tutkimuksessa tarkasteltiin numeerisen datan lisäksi hankkeiden laadullista toteutumista. Tutkimuksen mukaan hankkeita suunniteltaessa naiset näyttäytyvät kyllä hyödynsaajina, mutta heitä ei osallisteta johdonmukaisesti hankkeen varsinaisiksi toteuttajiksi. Siksi hankkeet voivat lisätä naisten haavoittuvuutta ja vahvistaa naisten asemaan ja osallistumismahdollisuuksiin haitallisesti vaikuttavia rakenteita.
Suomen tulisi asettaa konkreettiset tavoitteet ja kehittää ilmastorahoitusta Pohjoismaiden kanssa
Tutkimus osoittaa useita keinoja, joilla voidaan varmistaa ilmastorahoitushankkeiden tuki köyhien maiden naisille. Suomessa tasa-arvo tulisi ottaa selkeäksi ohjaavaksi periaatteeksi ulkoministeriön ilmastorahoitusta koskevassa suunnitelmassa ja asettaa konkreettiset tavoitteet, joiden edistymisestä raportoitaisiin läpinäkyvästi, esimerkiksi osana ilmastovuosikertomusta.
Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura peräänkuuluttavat Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä, jotta kaikki ilmastorahoitetut hankkeet huomioisivat tasa-arvon ja naisten aseman edistämisen. Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa rahoitus on yksi avainkysymyksistä, minkä ohella Pohjoismaat voisivat vaikuttaa kansainvälisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin, jotta nämä heikosti tasa-arvoa edistävät toimijat tukisivat hankkeissaan YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita ja edistäisivät tehokkaammin naisten aseman parantamista.
Ilmastorahoitus perustuu Pariisin ilmastosopimukseen, jossa vahvistettiin rikkaita teollisuusmaita koskeva velvoite mobilisoida vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardia dollaria ilmastotoimiin köyhissä maissa ja ilmastonmuutokselle alttiissa saarivaltioissa. Ilmastorahoituksella tuetaan maailman köyhimpiä puhtaaseen energiaan siirtymisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Lähetysseuran Niko Humalisto osallistuu Glasgow´n ilmastokokoukseen paikan päällä 7.11.-14.11.
Lisätiedot:
- Johtava vaikuttamistyön asiantuntija, dosentti Niko Humalisto, Suomen Lähetysseura, niko.humalisto@suomenlahetysseura.fi, puhelinnumero +358 40 7574 036.
- Ilmastotyön asiantuntija, Aly Cabrera, Kirkon Ulkomaanapu, aly.cabrera@kua.fi, puhelinnumero, +358 50 5057 855 (englanniksi)
