Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Turussa Lähetysjuhlien yhteydessä lauantaina 20.5. Vuosikokous vahvisti vuoden 2016 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2018. Lähetysjuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa Kirkkopäivien yhteydessä. Vuosikokoukseen osallistui 393 seurakuntien ja järjestöjen edustajaa ja henkilöjäsentä. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Nousiaisten seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula ja Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kokouksen päätteeksi Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ilmoitti jäävänä eläkkeelle syksyllä.
Jumalan armo vapauttaa – terveisiä Namibiasta
Hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo avasi vuosikokouksen tuomalla terveisiä Luterilaisen maailmanliiton kokouksesta Namibiasta. Hän totesi, että Namibia on tärkeä maa suomalaisille, koska juuri siellä alkaneen lähetystyön kautta Suomessa tultiin tietoisiksi kaukaisista lähimmäisistä ja alettiin kantaa heistä vastuuta.
– Tietoisuus kaukaisen maailman lähimmäisistä sekä lähetysvastuusta alkoi kehittyä samaan aikaan kun Suomi tuli tietoiseksi itsestään kansakuntana ja otti vastuun omasta kehityksestään itsenäiseksi valtioksi. Sata vuotta itsenäistä Suomea sekä puolentoista sataa vuotta Suomen Lähetysseuraa. Nämä historiat kietoutuvat toisiinsa. Voisiko ollakaan tietoisuutta omasta itsenäisyydestä muutoin kuin osana maailman kansojen ja valtioiden joukkoa? Miten outo onkaan tällaista taustaa vasten ajatus, jonka mukaan olisi viisainta eristäytyä, panna ovet kiinni ja etsiä omaa etua! Me olemme olemassa vain, koska olemme toisiamme varten ja kuulumme yhteen, piispa Repo totesi.
Hän jatkoi, että lähetyksestä keskusteltaessa ollaan joskus huolissaan julistuksen ja palvelun tasapainosta, mutta ihmetteli, miten sitä edes voitaisiin mitata, kun kyse on kokonaisuudesta, jossa ihmisiä puolustetaan ja heidän parastaan ajetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla? Miten Kristuksessa voisi erottaa toisistaan hänen opetustaan ja tekojaan?
– Suomi voi tänään kurottaa katseensa Namibiaan ja nähdä, miten paljon evankeliumi voi saada aikaan. Pitkä ja monipuolinen kristillinen lähetys sekä kumppanuus kaukaisten lähimmäisten kanssa julistuksena, koulutuksena, sairaanhoitona auttoi luomaan pohjan Namibialle monien heimojen ja kielten yhtenä kansana, jolla on nyt valtiollinen itsenäisyys.
Lähetysseuran työ tuloksekasta, kustannustehokasta ja pitkäjänteistä
Viime vuoden toimintaa esitellessään piispa Repo totesi, että vuosi 2016 alkoi taloudellisesti synkkien näkymien vallitessa. Maan hallitus leikkasi kehitysyhteistyörahoja Lähetysseuran osalta yli kolmanneksella, minkä seurauksena monia hankkeita oli lopetettava, työntekijöitä vähennettävä ja myös kokonaan vetäydyttävä eräiltä alueilta. Vuoden päättyessä talous oli kuitenkin tasapainottunut. Samaan aikaan nähtiin uutta kasvua rauhan- ja sovinnontyössä.
Viime vuosi oli myös strategiakauden 2010–2016 viimeinen toimintavuosi. Maantieteellisesti työn painopiste on siirtynyt Afrikasta Aasiaan, missä yhteistyökirkot ovat pieniä vähemmistöjä ja tarvitsevat monenlaista tukea. Kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat tosin edelleen vielä Afrikassa. Lähetysseura tekee työtä erityisesti eri tavoin syrjittyjen parissa.
Ulkoministeriö teetti viime vuonna Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä evaluaation, jossa Lähetysseuran työn todettiin olevan tuloksekasta, kustannustehokasta, pitkäjänteistä ja paikallisia tarpeita vastaavaa. Erityisesti ulkoministeriö antoi tunnustusta Lähetysseuran työstä kaikkein köyhimpien ja syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Strategiakauden aikana ulkomaantyöntekijöiden määrä väheni 144:stä viime vuoden lopun 100 työntekijään. Muutoksen taustalla on kumppanuuskirkkojen ja -järjestöjen oman työn ja hallinnon kehittyminen sekä omien työntekijöiden palkkaaminen erilaisiin hankkeisiin. Lähetys toteutuu yhä enemmän paikallisen kirkon omien ohjelmien avulla, mutta Lähetysseuralta tarvitaan taloudellista tukea ja koulutusta itsenäisyyden sekä oman kapasiteetin vahvistamiseksi.
Suomen Lähetysseuran tuotot olivat viime vuonna yhteensä 30,3 miljoonaa euroa.
Menot olivat 29,7 miljoonaa euroa, josta ulkomaiseen työhön käytettiin 20,5 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran työn ytimessä kumppani
Ensi vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmasta toiminnanjohtaja Seppo Rissanen nosti esiin Lähetysseuran kumppanien oman koulutuksen ja oman työn vahvistamisen. Lähetysseura toimii kumppaniensa kanssa eikä perusta kilpailevia kirkkoja alueille, joissa esimerkiksi luterilainen kirkkokumppani jo toimii.
– Kirkollisessa työssä vahvistamme todistusta Kristuksesta yhdessä kumppaniemme kanssa, painotti Rissanen.
Kehitysyhteistyöstä Rissanen piti tärkeänä, että valtion sitoutuminen kehitysyhteistyöhön jatkuu. Lisäksi rauhan- ja sovinnontyöstä on tullut tärkeä osa Lähetysseuran toimintaa. Lähetysseura tiivistää edelleen yhteistyötä Luterilaisen maailmanliiton, Kirkkojen maailmanneuvoston ja ACT-allianssin kanssa.
Toiminnanjohtaja ilmaisi myös huolensa siitä, että kirkon kentässä tuki lähetystyölle on hyvin sirpaloitunutta ja kehitys näyttää edelleen jatkuvan.
– Mielestäni tällainen on rajallisten voimavarojen hukkaan heittämistä. Lähetysseuraa tukiessaan seurakunnat tietävät, mitä varoilla tehdään ja seurakunnat voivat itse osallistua päätöksentekoon edustajiensa kautta. Toivon, että tämän arvo ymmärrettäisiin entistä paremmin.
Taloudellisena tavoitteena viiden vuoden aikavälillä on ulkomaisen työn osuuden kasvattaminen kaikista kuluista. Se on 75 prosenttia tällä hetkellä. Tätä varten sijoitus- ja rahoitustoiminnan osuuden halutaan myös kasvavan.
Hallitus hyväksyy syksyllä varsinaisen budjetin vuodelle 2018.
Toiminnanjohtaja ilmoitti eläkkeelle jäämisestään
Vuosikokouksen päätteeksi toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle alkusyksystä. Seppo Rissanen on työskennellyt kuusitoista vuotta Lähetysseuran toiminnanjohtajana ja aiemmin seurakuntatyössä Turussa Maarian ja Mikaelin seurakunnissa sekä Suomen Akatemian tutkijana.
Hallitukseen uusia jäseniä
Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa.
Vaalitoimikunnan esityksen mukaisesti hallitukseen valittiin ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hpk, äänimäärä 321), kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihpk, 255), talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi (Lapuan hpk, 296) ja kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hpk 245).
Lisäksi kokouksessa ehdotettiin Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautalaa (äänimäärä 120), Naantalin seurakunnan vs. kirkkoherra Jani Kairavuota (58) ja suurlähettiläs emeritus Ilari Rantakaria (80).
Hallituksessa jatkavat:
kirkkoherra Helena Castrén (Mikkelin hpk)
kirjailija Anna-Mari Kaskinen (Espoon hiippkunta)
lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hpk)
lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hpk)
vs. kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hpk)
toimistopäällikkö Lea Purhonen (Helsingin hpk)
rehtori Tapani Rantala (Turun arkkihpk)
piispa Matti Repo (Tampereen hpk)
