Vuonna 2022 Suomessa tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä diakonissan vihkimyksestä. Suomalainen diakonia- ja lähetystyö saivat alkunsa samoista hengellisistä ja yhteiskunnallisista virtauksista. Molempien historiassa näkyvät samat kirkolliset vaikuttajat, jotka olivat hämmästyttävän aikaansaavia persoonallisuuksia.
Diakonia ja lähetystyö antoivat erityisesti nuorille ja naisille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. He toimivat sekä työn toteuttajina että tukijoina. Monet heistä tulivat köyhimmistä yhteiskuntaluokista ja saivat aivan uuden aseman yhteiskunnassa. Heidän taustansa ja työnsä kautta syntyneiden kokemusten vaikutusta kirkkomme elämään ei voi yliarvioida.
Lähetysseura lähetti ensimmäisen diakonissakoulutuksen saaneen, Liisa Roihan, Lounais-Afrikkaan jo vuonna 1886. Traagisen kuolemansa takia hänen kautensa jäi alle vuoden pituiseksi. Hän ei kuitenkaan jäänyt viimeiseksi. Diakonisesta ajattelusta kertoo panostus terveydenhuoltoon, koulutukseen ja elinkeinon kehittämiseen
Lähetysseura on koko olemassaolonsa aikana käynyt keskustelua sanan julistamisen ja diakonian suhteesta. Ne kuuluvat kokonaisvaltaisessa missiossa erottamattomasti yhteen. Samalla molemmilla on omat päämääränsä ja keinonsa, jotka eivät ole vain toistensa välineitä.
Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin käydään vilkasta keskustelua karitatiivisesta eli auttavasta ja profeetallisesta, yhteiskuntarakenteisiin vaikuttavasta diakoniasta. Molempia tarvitaan. Kirkon identiteettiin kuuluu hädänalaisten kohtaaminen ja auttaminen. Jeesus herätti kuitenkin myös usein pahennusta julkisesti nostamalla sairaat, syrjäytetyt ja halveksitut ihmiset seurakuntien ja päättäjien eteen. Tällä tavalla hän kyseenalaisti asenteita ja vaikutti niihin samoin kuin käytäntöihin, jotka aiheuttivat eriarvoisuutta ja lisäsivät kärsimystä.
Kirkkojen maailmanneuvoston ja kansainvälisen ACT Allianssin uudessa asiakirjassa määritellään, että ekumeeninen diakonia, joka on yhteinen ja rajoja ylittävä, on sekä uskopohjaista että oikeusperustaista. Liikkeellepanevana voimana toimii sanoma kolmiyhteisen Jumalan rakkaudesta. Rakkaus konkretisoituu ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisessä kaikille Jumalan kuvaksi luoduille. Paavali ilmaisee asian sanoilla: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” (Gal 5:6)
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Julkaistu pääkirjoituksena Lähetyssanomissa 5/2022
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat