– En muista yhtään nyrpeää lasta. Kaikki olivat aina innokkaasti mukana kaikessa. Lapset rakastivat Ristinkukan päiväkotia, muistelee Regina Hantikainen Suomen Lähetysseuran kummitoiminnan alkua Etiopiassa 25 vuotta sitten.
Mekane Yesus -kirkon päiväkoti tarjosi lapsille ympäristön, jonka kaltaista harva etiopialaislapsi oli saanut kokea. Koko paikka oli rakennettu lasten iloksi ja hyödyksi. Ristinkukassa lapsi oli huomion keskipisteenä.
Regina Hantikainen kertoo, että aamu alkoi aina käsienpesulla, lipunnostolla ja Etiopian kansallislaululla. Neljän tunnin ohjelmaan mahtui leikkiä, laulua, askartelua, pelejä ja amharan aakkosten eli fidelien opettelua. Välillä leivottiinkin. Sisällä oli leluja ja ulkona keinut ja tilaa leikkiä. Välipalaksi syötiin puuroa ja keksejä. Jos joku väsähti kesken leikin, hän pääsi lepäämään Reginan toimiston sohvalle.
Kristillinen kasvatus nivoutui kaikkeen toimintaan. Hartauksia pidettiin ja lapsille opetettiin hengellisiä lauluja ja kristinuskoa.
Kummeista päiväkodille tukijoukko
Ristinkukan päiväkodin perusti vuonna 1986 Mekane Yesus kirkon Hosainan synodi ja lähetystyöntekijä, lapsi- ja nuorisotyönohjaaja Regina Hantikainen kutsuttiin toiminnan moottoriksi. Pari vuotta myöhemmin Ristinkukan 190 lapsesta tuli Lähetysseuran ensimmäisiä kummilapsia.
– Olin keväällä 1988 jonkin aikaa töissä Lähetysseuran nimikkotoimistossa Helsingissä, jossa nimikkosihteeri Tarja Lipasti ehdotti kummityön aloittamista. Monet tukijat olivat kyselleet, eikö Lähetysseuran kautta voisi saada kummilapsia, kun muillakin järjestöillä oli kummitoimintaa. Innostuin ideasta heti. Ajattelin, että kummeista saisin Ristinkukan lapsille ja meille työntekijöille rukoilevan tukijoukon, Regina Hantikainen kertoo.
Köyhien perheiden lapset etusijalla
Ristinkukan päiväkotiin oli tulijoita paljon enemmän kuin sinne voitiin ottaa. Innokkaimmat vanhemmat tulivat lapsineen jo aamuyöllä jonottamaan päiväkodin pihalle, kun ilmoittautumispäivä koitti.
Lapset valittiin yhteistyössä kirkon ja Hosainan kaupungin työntekijöiden kanssa. Lasten piti olla 4–6-vuotiaita ja rokotettuja. Köyhimpien perheiden lapset olivat etusijalla kummilapsiksi. Vammaisia lapsia ei olisi lain mukaan saanut ottaa päiväkotiin, mutta Regina otti heitäkin. Lapsia tuli sekä protestanttien perheistä että ortodoksi- ja muslimikodeista. Päiväkodissa oli aamupäivä- ja iltapäiväryhmät eri ikäisille lapsille.
Kommunistitkin arvostivat päiväkotia
Ristinkukan toiminta alkoi Mengistu Hailemariamin kommunistivallan aikana. Uskonnon opettaminen kouluissa ja päiväkodeissa oli kielletty ja kieltoa valvottiin koulutoimistosta tarkastuskäynnein.
– Me rikoimme tätä kieltoa, kun opetimme kristinuskoa. Joskus jouduin puhuteltavaksi puolue- tai koulutoimistoon, mutta aina jatkoimme työtä kuten ennenkin. Työtämme arvostettiin kaikissa piireissä, Regina Hantikainen toteaa.
Kerran häntä jälleen pyydettiin puoluetoimiston koulutyöstä vastaavan virkamiehen toimistoon.
– Pelkäsin, mutta tämä mies sanoikin: Ihailen työtäsi sisar Regina. Jatka sitä.
Hyvät eväät koulutielle
Ristinkukan opetusmetodeista monet olivat uusia etiopialaisille. Esimerkiksi luovuuteen kannustaminen oli monille outoa. Ohjaajat olivat ihmeissään, kun Regina antoi ryhmätoimintahetkessä lasten itse valita tekemisensä: askartelua, aakkosia, leikkiä vai palapelejä.
– Lapset oppivat niin nopeasti, että usein vanhemmatkin ihmettelivät.
Lapset saivat Ristinkukan päiväkodista kolmen vuoden aikana monipuolisia valmiuksia kouluun.
– Kun he menivät kouluun, heille piti perustaa oma luokka, koska he osasivat paljon enemmän kuin muut lapset. He olivat muita kehittyneempiä myös sosiaalisesti.
Regina Hantikaisen tietojen mukaan lapset ovat pärjänneet hyvin myöhemminkin elämässään. Moni opiskelee yliopistossa tai on jo sieltä valmistunut ja mukana työelämässä.
Toiminta laajenee kuuteen päiväkotiin
Päiväkodin ohjaajat olivat enimmäkseen naisia, jotka olivat saaneet kolmen kuukauden koulutuksen. Henkilökuntaan kuului myös keittäjät, talonmies ja vartijat.
Synodi halusi laajentaa toimintaa ja pyysi Regina Hantikaisen perustamaan päiväkoteja lähikaupunkeihin. Muutamassa vuodessa toiminta kasvoi niin, että vuonna 1992 päiväkoteja oli jo kuusi ja niissä lapsia 900. Noin kolmannes lapsista oli kummilapsia. Vaikka päiväkotimaksu oli hyvin pieni, kaikilla perheillä ei olisi ollut varaa panna lastaan päiväkotiin ilman kummitukea.
Nyt kaikki päiväkodit Ristinkukkaa lukuunottamatta on luovutettu valtiolle. Ristinkukan päiväkoti on kasvanut niin, että siinä on päiväkodin lisäksi esikoulu sekä alakoulun luokat 1-6. Ristinkukan koulun omistaa Hosainan seurakunta, joten kristillinen kasvatus jatkuu. Lapsia on yhteensä yli 500.
Teksti ja kuva Sari Lehtelä
