Ilmastonmuutoksen kuivattamalla Kishapun alueella Tansaniassa ihmiset istuttavat jo kilvan puita. Omasta metsästä on yllättävän monenlaista hyötyä.
– Aikaisemmin tällä alueella kasvoi metsää, mutta isämme ja isoisämme hakkasivat puut, kertovat Petro Kibungun (73) pihaan kokoontuneet naapurit. Syitä oli useita: tarvittiin polttopuuta ja tsetse-kärpäset vaivasivat aluetta, joten laajoja alueita hakattiin ja poltettiin niiden hävittämiseksi. Tarvittiin myös maata viljelykseen. Puut vähenivät.
Kun Petro Kibungu muutti Kishapuun 1968, hän istutti kaksi puuta muuten aukealle tontilleen. Puiden kasvettua hän katkoi niistä oksia polttopuuksi, mutta ei niin, etteivät puut olisi pystyneet uusiutumaan.
Vuonna 2008 alueella alkoi Suomen Lähetysseuran rahoittamana ja TCRS:n (Tanganyika Christian Refugee Service) toteuttamana kehityshanke, jossa etsittiin erityisesti keinoja ilmastonmuutoksesta selviytymiseen. Kishapun alueen kylissä on parannettu vesiturvaa, järjestelty pienlainaryhmiä, opetettu maataloutta ja puutarhaviljelyä, kanatarhausta ja koulutettu yhteisöjä istuttamaan puita vettä säästävillä menetelmillä.
– Jos on pulaa juomavedestäkin, kuka silloin kastelisi puiden taimia? Meidän täytyi varmistaa juomaveden saatavuus ennen kuin puiden istutus pääsi vauhtiin, kertoo Oscar Rutenge, TCRS:n Kishapun projektin johtaja.
Vesipullot uusiokäyttöön
Yksi istutusoppia saaneista oli Petro Kibungu. Hän huomasi voivansa istuttaa tontilleen puita koulutuksessa opitun tihkukastelujärjestelmän avulla. Sopivasti rei’itetty vesipullo valuttaa vettä kolmen päivän ajan suoraan juuristoon. Pulloja saadaan suurempien kaupunkien ravintoloista, joissa ne päätyisivät jätteeksi.
– Nyt puita on jo 2 800, ja muutkin ovat innostuneet, Petro kertoo. Kuin vahvistukseksi naapurit kertovat, kuka heistä on istuttanut muutaman kymmenen puuta, kuka enemmän.
TCRS:n hyvä oivallus oli kehottaa istuttamaan puita omien talojen läheisyyteen. Silloin kastelu ja valvonta ovat helppoja ja istuttaja korjaa suoraan hyödyt, kuten varjon, viileyden ja suojan kovilta tuulilta. Myöhemmin on mahdollisuus saada rakennus- ja polttopuuta kodin läheltä.
– Seuraavaksi alamme opettaa puuta säästävien liesien rakentamista ja kestävää metsänhoitoa, Oscar Rutenge kertoo.
– Puut vetävät sateet tänne takaisin, toivovat puunistuttajat. Toive on helppo ymmärtää. Alue on ilmastoltaan kuivaa tropiikkia, mutta jo lähes kymmenen vuoden aikana sateet ovat olleet poikkeuksellisen pienet, tuskin puolet riittävästä. Ilmastonmuutos näkyy alueen arjessa.
Oma metsä säästää aikaa
Tansaniassa lähes 90 prosenttia käytetystä energiasta pohjautuu biomassaan: polttopuuhun ja puuhiileen. Vuosittainen metsäkato on 400 000 hehtaarin luokkaa. Puuta ei istuteta samassa määrin kuin kaadetaan, vaikka jo ensimmäinen presidentti Julius Nyerere opetti: ”Kaada puu, istuta puu”.
Puiden vähetessä polttopuun hankkimiseen kulutetaan paljon aikaa. Kasvava oma metsä helpottaa tulevaisuudessa polttopuun saantia. Puut antavat myös mahdollisuuksia mehiläistarhaukseen, ja metsäpohja tarjoaa ruohoa myytäväksi karjankasvattajille ja parhaimmillaan myös ruokaa. Papaijalla, tamariinilla ja granaattiomenalla pitäisi olla mahdollisuuksia selvityä alueen maaperässä ja ilmastossa.
Teksti ja kuvat Mikko Pyhtilä
Lähetysseura vähentää hiilijalanjälkeään
Reformaation merkkivuosi 2017:
Istuta Toivon puu – kasvata metsä Tansaniaan!
