Joka viidennellä nepalilaisella on jokin mielenterveysongelma. Masennus koskettaa erityisesti naisia ja tyttöjä. Myös mielenterveysongelmien sosiaaliset seuraukset ja leima istuvat maassa syvällä.
Lähetysseuran kumppani CMC (Centre for Mental Health and Counselling) tekee uraauurtavaa mielenterveystyötä Nepalissa. Se muun muassa kouluttaa terveysasemien henkilökuntaa ja perustaa tukiryhmiä kyläyhteisöihin.
Yksi tällainen vertaistukiryhmä toimii Kailalin piirikunnassa, Joshipurin kylässä. Mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ja heidän perheenjäsenillensä suunnattua ryhmää luotsaa 52-vuotias Manbujhani Dangura, joka toimii ryhmän puheenjohtajana.
”Ymmärsimme, että monet ovat samassa tilanteessa”
Kylä sijaitsee Nepalin syrjäisissä lounaisosissa, aivan Intian avoimen rajan tuntumassa Nepalin trooppisella Terailla. Maisema on tasaista alankoa silmänkantamattomiin. Hiekkatiet pölyävät, eikä täällä törmää autoihin, vaan härkävankkureihin.
Jotain alueen naisten haasteista kertoo Danguran perheen elämä. Hän on naimisissa ja miehellä on myös toinen vaimo. Yhteensä lapsia perheellä on kolme. Dangura ei ole käynyt nuorempana kouluja, joten hän viljelee ja kasvattaa kanoja, joita mies myy markkinoilla.
Tämän lisäksi Danguran luona asuu hänen sisarensa, jolla on mielenterveysongelmia. Aiemmin sisko asui miehen ja 3-vuotiaan lapsensa kanssa.
– Sisko vain pysytteli kotona, teki tarpeensa sisällä eikä suostunut lähtemään ulos. Hän eli hyvin eristäytynyttä elämää, Dangura kuvailee.
CMC:n työntekijät saapuivat naisten kylään ja kartoittivat vertaistukiryhmän tarvetta. He saivat tietää Danguran sisaren mielenterveysongelmista.
Ryhmä perustettiin vuonna 2015 ja sen noin 30 jäsentä kokoontuvat kerran kuukaudessa. Joskus harvemmin, kuten sadonkorjuuaikaan – suurin osa köyhän alueen ihmisistä kun elää maasta.
– Kun tapaamiset alkoivat, tajusimme, että monet muut ovat samassa tilanteessa. Tapaamisissa kysymme jäseniltä, miltä heistä tuntuu. Puhumme ja jaamme kokemuksia, tunteita ja murheitamme, Dangura kuvailee.
Tukiryhmä auttoi valtion tuen piiriin
Puheenjohtajan mukaan alueen ihmiset kärsivät monenlaisista ongelmista: masennuksesta, stressistä ja ahdistuksesta. Nepalissa ongelmia ei kuitenkaan useimmiten ymmärretä, ne ovat tabu.
– Ihmiset usein piilottelevat perheissään näitä ongelmia. On joitakin, jotka tulevat ryhmään vain hakemaan lääkitystä, he eivät halua osallistua vertaistukeen, koska he eivät halua paljastua.
Ryhmä on tarkoitettu vain puhetueksi, varsinainen hoito ja mahdollinen lääkityksen tarve hoidetaan läheisellä terveysasemalla. Ryhmä tekee aktiivista vaikuttamistyötä sen suuntaan, että myös mielenterveysongelmat otettaisiin vakavasti ja lääkkeitä olisi riittävästi tarjolla.
Miten vertaistukiryhmä on sitten muuttanut perheen elämää? Danguran sisar ja moni muu on esimerkiksi saanut valtion erityisen sinisen vammaiskortin psykososiaalisen vammaisuuden perusteella. Nyt sisko saa valtiolta tukea 1 600 nepalin rupiaa (noin 12 euroa) kuukaudessa. Tämä on suuri summa Nepalin maaseudulla.
Ennen kaikkea jäsenet ovat oppineet ymmärtämään, ettei yksinolo auta. Yhdessä he pystyvät tarjoamaan tukea toisilleen, vaikuttamaan alueen viranomaisiin ja luomaan pysyvää muutosta.
Mimosa Hedberg
Fakta: Mielenterveys Nepalissa
- Arviolta 20 prosentilla nepalilaisista on jokin mielenterveysongelma. Suurin osa heistä ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea.
- Mielenterveysongelmiin vaikuttavat useat seikat: 10 vuotta kestänyt sisällisota, alituiset luonnonkatastrofit sekä äärimmäinen köyhyys ja haitalliset perinteet.
- Vuonna 2019 Lähetysseuran mielenterveystyöstä hyötyi Nepalissa yli 18 000 ihmistä. Heistä 13 000 on lapsia.
- Vuonna 2019 Lähetysseuran tuella toimi 15 vertaistukiryhmää, jotka tarjoavat ohjausta ja vertaistukea mielenterveysongelmien kanssa eläville sekä heidän perheenjäsenilleen.
- Mielenterveys on maassa yhä tabu. Tietoa on liian vähän terveydenhuollossa. Myös maan nykyiset lait ovat syrjiviä mielenterveysongelmien kanssa eläville. Lähetysseura tukee myös toista hanketta, jossa pyritään päättäjiin vaikuttamalla muuttamaan yhteiskunnan syrjiviä rakenteita.
