YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan lähes 828 miljoonaa ihmistä maailmassa näkee nälkää. Tämä on noin 149 kertaa Suomen väkimäärä. Kysyimme nykyiseen eduskuntaan valituilta puolueilta, miten ne ratkoisivat tätä globaalia kriisiä. Mitä Suomen tulisi tehdä?
Puolueet ovat jutussa aakkosjärjestyksessä. Vastauksia on tarvittaessa tiivistetty jutun pituuteen sopivaksi.
Keskusta: Suomesta opastusta viljelyyn
Keskustan kansanedustaja Joonas Köntän mukaan akuutissa ruokakriisissä kansainvälinen apu on välttämätöntä. Tässä hän pitää keskeisenä YK:n roolia.
”On myös tärkeää turvata kestävä ruoantuotanto ympäri maailman. Suomella on hyviä mahdollisuuksia antaa muun muassa opastusta viljelyyn, jotta ruoantuotanto voisi toteutua yhä useammassa maassa omavaraisesti ja kestävällä tavalla. Esimerkiksi vedenkäyttö ja maan käyttäminen vastuullisella tavalla on tässä keskeisessä osassa”, Könttä sanoo.
Kokoomus: Yrityksillä merkittävä rooli ilmastokestävässä ruuantuotannossa
Kokoomuksen EU- ja ulkopoliittisen asiantuntijan Matilda af Hällströmin mukaan maailmanlaajuiseen ruokakriisiin on vastattava laajasti erilaisin toimenpiteisin. Keskeisin niistä on Suomen kehityspolitiikka.
”Kokoomuksen mielestä kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöllä Suomi pyrkii tukemaan kehitysmaita köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä sekä kestävän kehityksen edistämisessä. Ruokakriisi on vahvasti kytköksissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonilmiöihin. Kokoomuksen mielestä ilmastonmuutoksenvastaisten toimien on tulevaisuudessakin oltava yksi Suomen kehitysyhteistyön painopisteistä. Tavoitteena on myös edistää kehitysmaiden kansalaisten osaamista ja edellytyksiä ruoantuotannon kestävyyden vahvistamiseksi sekä maiden resilienssin parantamiseksi. Myös yritysten rooli on merkittävä, sillä niillä on osaamista ilmastokestävistä ruokajärjestelmistä, joita tulisi hyödyntää paremmin”, Hällström kertoo.
Hällströmin mukaan kehitysyhteistyön toiminnan keskiössä on oltava tuloksellisuus sekä kestävien tulosten saavuttaminen. Tavoitteena on, että kehittyvät maat pärjäävät itsenäisesti, olematta riippuvaisia länsimaiden avusta.
”Suomen tulee suhtautua kehittyviin maihin kumppanimaina ja luoda kestäviä suhteita, joiden tavoitteena on molemminpuolinen hyöty. Suomen on oltava kiinnostava kumppani, mutta samalla pidettävä tiukasti kiinni omista tavoitteistaan ja periaatteistaan. Yhteistyön pohjana tulee olla yhteinen sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ihmisoikeuksiin.”
Kristillisdemokraatit: Kehitysyhteistyön kohdennus maatalouden ja ruokaturvan kehittämiseen
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mukaan kansainvälisellä tasolla rauhan turvaaminen Euroopassa lisää ruokaturvaa. Toinen tärkeä tavoite on ilmastonmuutoksen torjuminen, jolla voidaan turvata maatalouden jatkuvuutta maailmanlaajuisesti.
”KD on sitoutunut vuoteen 2040 hiilineutraaliustavoitteeseen, ja siitä haluamme pitää kiinni oikeudenmukaisena ja ihmisten arjen selviämistä tukevana tavoitteena. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ei tule kuitenkaan jättää yksin maatalouden hartioille tai tehdä maatalouden kustannuksella kansallisesti tai kansainvälisesti, vaan meidän tulee panostaa kestävään ruuan tuotantoon”, hän sanoo.
”Kristillisdemokraatit on valmiita myös kohdentamaan kehitysyhteistyöpanostuksia enemmän maatalouden ja ruokaturvan kehittämiseen sekä ilmastoresilienssiin, jotta ilmastonmuutoksesta eniten kärsivissä maissa voidaan selvitä tulevaisuuden haasteista paremmin. Kehitysyhteistyössä on keskityttävä ideologisten hankkeiden sijaan todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Toisin kuin monet muut puolueet, KD ei esitä kehitysyhteistyöstä leikkaamista mutta on valmis kohdentamaan sitä vaikuttavammalla tavalla.”
Östmanin korostaa myös huoltovarmuutta ja sitä, että Suomesta voidaan oikeanlaisella maatalouspolitiikalla tehdä puhtaan elintarviketuotannon vientimaa, joka voi omalta osaltaan olla ratkaisemassa maailman ruokakriisiä.
Liike Nyt: Tarvitaan ruokasuvereniteettia
Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliehdokas Kristiina Kartanon mukaan Liike Nyt kehittäisi kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kehitysyhteistyössä puolue painottaisi mm. pientuottajien roolia köyhyyden ja nälän voittamisessa. Hän painottaa myös uutta ruokatuotantoa, kevyemmän logistiikan tuotteita ja ravinto- ja energiarikkaita ravintoavun kriisivalmisteita, kuten pähkinätahnaa, jotka vastaavat ravitsemustarpeeseen.
”Ruokatuottajien kyky kontrolloida omia tuotantovälineitään ja maataan sekä osallistua kaupan sääntöjen laatimiseen on äärimmäisen tärkeää. Tarvitaan ns. ruokasuvereniteetti. Tarvitaan maata, jota viljellä ja puhdas meri, ravinnolle elinkelpoinen vesistö”, Kartano sanoo.
Kartanon mukaan tarvitaan myös ruokahävikin vähentämistä maailmassa: teknologian innovaatiota, bio-polttoaineilla toimivia arjen välineitä. Terveysteknologiaa tulee kehittää mm. vammaisperheiden ruokaturvataustan vuoksi.
”Tarvitaan oikeudenmukaista resurssienjakoa ja eettisesti kestäviä poliittisia päätöksiä”, Kartano sanoo.
Perussuomalaiset: Täyskäännös ilmastopolitiikassa
Perussuomalaisten puolusihteeri Arto Luukkanen yhdistää ruokakriisin lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan maakaasun hintaan ja edelleen ilmastopolitiikkaan.
”Lannoitetta ei voi valmistaa ilman ureaa ja maakaasua. Kun näistä jommankumman hinta nousee, se vaikuttaa merkittävästi lannoitteen hintaan. Lannoitteiden hinta vaikuttaa puolestaan merkittävästi ruoan hintaan. Tämä johtuu siitä, että lannoitteet ovat suurimmassa osassa maataloustuotantoa toiseksi suurin kustannustekijä ja kaikesta suurin kustannustekijä maataloustuotannossa on diesel. Kun ilmastopolitiikan tavoite on nostaa ruoantuotannossa välttämättömien fossiilisten polttoaineiden hintatasoa jyrkästi, niin tästä seuraa, että ilmastopolitiikan joko tahallinen tai tahaton tavoite on nostaa ruoan hintaa”, Luukkanen sanoo.
Luukkasen mukaan ainoa mahdollisuus ratkaista ruokakriisi on täyskäännös ilmastopolitiikassa.
”On äärimmäisen naiivia uskotella itselleen, että elintarvikkeiden hinnat voisivat pysyä vakaina ja ruokaa voisi olla riittävästi tarjolla kaikille maailmassa, mikäli poliittisin toimin, joko tahallisesti tai tahattomasti, kaikki ruoan valmistuksen kustannustekijät on saatu hinattua kertaluokkaa aiempaa korkeammalle tasolle”, Luukkanen sanoo.
RKP: Tukea demokratiakehitykselle
Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo, ettei ole hyväksyttävää, että maailmassa on ruokakriisi, kun meillä on mahdollisuuksia ratkaista ongelma.
”RKP haluaa aktiivisesti työskennellä oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Teemme sitä valvomalla, miten Suomi käyttää kehitysyhteistyövaroja. Tuemme tavoitetta, että Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tulisi olla 0,7 % bruttokansantulosta, josta 0,2 % menisi kaikkein haavoittuvaisimpiin maihin”, hän kertoo.
Guseff korostaa poliittisen vakauden merkitystä. Ihmisoikeuksia puolustavilla ja kansalaistensa parasta ajavilla valtioilla on parhaat lähtökohdat luoda pysyvä ja vakaa pääsy elintarvikkeisiin, energiaan ja muihin peruspalveluihin.
”Suomen pitää jatkaa ja lisätä työtä demokratiakehityksen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien tukemiseksi ja tehdä ulkopolitiikkaa, joka pyrki rauhanomaisiin ratkaisuihin ja vakauteen.”
Suoran ruoka-avun antaminen on Guseffin mukaan tarpeellinen toimi, kun kriisejä syntyy. Loppujen lopuksi kuitenkin kyse on siitä, että kansainvälisellä tasolla meidän pitää auttaa toisiamme luomaan kestävä demokraattinen kehitys, jossa yhteiskunnat pystyvät itse huolehtimaan väestöstään.
”Tässä Suomella on muiden pohjoismaiden ja EU:n kanssa tärkeä rooli, ja Suomen tulisi olla tässä edelläkävijä ja aktiivisesti ajaa näitä asioita.”
Sosiaalidemokraatit: Kouluruokaohjelmien kehittämistä tulee jatkaa
Sdp:n kansanedustaja Heidi Viljanen kertoo puolueen olevan sitoutunut kehitysyhteistyön 0,7 prosentin tavoitteeseen vuonna 2030. Ruokaturvan edistäminen on nostettava vahvemmaksi osaksi kehityspolitiikkaa.
”Kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyys on yksi edellytys myös tuloksellisille ruokaturvatoimille”, Viljanen sanoo.
”Ruokakriisin akuutin vaiheen lieventämiseen kehitysmaissa tarvitaan suoraa tukea, joka kohdistuu haavoittuvimmassa asemassa oleviin maihin ja väestöryhmiin. Suomi antoi humanitaarista apua vuonna 2021 yhteensä n. 105 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa kohdistettiin välittömään ruoka-apuun, ja niin ovat tehneet myös monet muut maat. Tätä työtä tulee jatkaa. Myös ilmastorahoitusta tulee kohdentaa ruokaturvaan ja kestävään ruoantuotantoon. Suomen tulee vaikuttaa maailman kauppajärjestelmän sujuvuuteen, jotta se säilyy globaaleista kriiseistä huolimatta mahdollisimman sujuvana, esteettömänä ja ennakoitavana.”
Viljanen nostaa esiin, että akuuttia nälkää näkevistä 345 miljoonasta ihmisestä lähes puolet on alle 18-vuotiaita. Hän kertoo YK:n ruokaohjelma WFP:n aloitteesta kehittää kouluruokaohjelmia maailmanlaajuisesti.
”Suomi oli ensimmäinen maa, joka tukee kyseistä aloitetta, ja Suomen tulee myös jatkossa olla hankkeen vahva kannattaja ja suunnannäyttäjä.”
Vasemmistoliitto: Päästöjä vähentävää ilmastopolitiikkaa
Vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan Henrik Jaakkolan mukaan ilmastokriisin seuraamuksiin kuuluu ruokahuollon vaikeutuminen, kun viljelykelpoinen maa vähenee ja vedestä on pulaa.
”Suomen on toteutettava päästöjä vähentävää ilmastopolitiikkaa päättäväisesti ja tuettava muita maita irtautumaan fossiilitaloudesta. ”
Jaakkolan mukaan Suomen kehitysyhteistyön on pyrittävä vähentämään globaalin etelän riippuvuutta pohjoisesta.
”Kehittyvät maat eivät kykene nousemaan köyhyydestä nykyjärjestelmässä. Kansainvälisten talousinstituutioiden, kuten IMF:n, WTO:n ja Maailmanpankin, talouspolitiikkaa ja käytäntöjä on uudistettava demokraattisiksi ja kehittyvien maiden talouksia vahvistaviksi. Kehittyville maille on mahdollistettava nuorten teollisuudenalojensa suojeleminen, julkisen sektorin ja palveluiden vahvistaminen sekä helpotuksia immateriaalioikeuksien noudattamisessa. Lisäksi kehittyvien maiden velkahelpotukset on otettava uudestaan kansainvälisen yhteisön agendalle ja veroparatiisit kitkettävä. Suomen tulee edistää näitä tavoitteita kansainvälisillä foorumeilla.”
Vasemmistoliiton mukaan Suomen on lisättävä kehitysyhteistyörahoitusta 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulosta.
”Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoituksen osuutta tulee kasvattaa. Johdonmukaisen kehityspolitiikan varmistamiseksi on säädettävä kehitysyhteistyölaki.”
Puolue kannattaa myös koronarokotteiden patenttien purkamista ja kehittyvien maiden rokotetuotannon tukemista.
Vihreät: Maailman ruokajärjestelmä kestäväksi ja ilmastorahoitusta sopeutumiseen
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsun mukaan sekä Suomen että Euroopan unionin on tarjottava akuuttiin ruokakriisin humanitaarista apua, jolla nälänhätää voidaan lievittää pahiten kärsivillä alueilla. Lisäksi tarvitaan systeemitason muutoksia.
”Maailman ruokajärjestelmää on muutettava ympäristön ja luonnon kantokyvyn kannalta kestävämmäksi: kasvispainotteiseksi, paikalliseksi ja ekosysteemin sopivaksi. Kaupan reiluus on yhä keskeneräinen tavoite, josta on huolehdittava. Kehitysyhteistyön rahoitusta ja ilmastorahoitusta on kohdennettava ruokaturvan vahvistamiseen ekologisesti kestävillä tavoilla”, Hopsu sanoo.
Ilmastorahoituksen on Hopsun mukaan kohdennuttava vähintään 50 prosenttisesti sopeutumiseen.
”Ruokatilanne on monin paikoin akuutti. Esim. UNHCR viestitti Itä-Afrikan tilanteen oleva heikoin vuosikymmeniin, samaan aikaan tuki järjestölle on kuitenkin vähentynyt, ruoka-annoksia on jouduttu pienentämään ja tuen saajia rajaamaan. Varaa apuleikkauksiin ei ole”, Hopsu painottaa.
Myös vihreiden Hopsu mainitsee kouluruokahankkeet.
”Suomella on osaamista ja sitoutumista esimerkiksi kouluruokahankkeissa. Olisi arvokasta jatkaa pitkäjänteisesti tätäkin työtä.”
Teksti: Minna Havunen
Juttuun korjattu jälkikäteen Perussuomalaisten kantojen antajaksi puolusihteeri Arto Luukkanen.
