Biokaasua lannasta
Etiopiassa kärsitään monin paikoin kuivuudesta, ja toisaalla on tulvia. Seurauksena on nälkää sekä konflikteja, kun ihmiset joutuvat taistelemaan vähenevistä resursseista. Monet lähtevät kotiseudultaan ja pakkautuvat kaupunkeihin toimeentulon ja eloonjäämisen toivossa.
Lähetysseura on yhteistyökumppaniensa kanssa auttanut jo yli 5 000 perhettä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhteisöjä on koulutettu maanparannusmenetelmissä ja uusien viljelylajikkeiden käyttöönotossa.
Omavaraisuutta on parannettu kehittämällä paikallisia energialähteitä, kuten aurinkoenergiaa ja biokaasun talteenottoa lannasta. Biokaasun sivutuotteena tulee lannoitteita, mikä säästää rahaa, kun kalliita keinolannoitteita ei tarvitse ostaa ulkopuolelta.
Puuta säästävien hellojen ansiosta naisten aikaa säästyy, kun polttopuita ei enää tarvitse kerätä niin paljon. Pienyrittäjyyskoulutuksessa erityisesti naiset oppivat viljelemään avokadoja, omenoita ja sitruunoita, ja he saavat niiden myynnistä tuloja.*
Maanalaisia kasvihuoneita ja puhdasta vettä
Syksyllä 2023 ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön vaikutukset näkyivät kouriintuntuvasti ihmisten elämässä Boliviassa. Kuusi Bolivian yhdeksästä maakunnasta kärsi kuivuudesta ja yli 70 kuntaa julistettiin katastrofialueeksi.
Työalueellamme sijaitseva Titicaca-järvi laski kaksi metriä tavanomaisesta korkeudestaan. Kuivuus on aiheuttanut metsäpaloja, tuhonnut viljelykasveja ja vaikeuttanut karjankasvatusta. Ucha Ucha -aymarayhteisössä, joka on yksi Lähetysseuran vesihankkeen kohdealueita, monia kymmeniä alpakoita kuoli syksyn aikana. Yhteisö on erityisen altis kuivuudelle, sillä sen ainoa elinkeino tällä hetkellä on alpakoiden kasvatus. Joulukuussa yhteisöön valmistui Lähetysseuran ja Bolivian evankelis-luterilaisen kirkon tuella puhtaan veden järjestelmä. Järjestelmä auttaa 134 perhettä saamaan puhdasta vettä.
Ennen vesijärjestelmän valmistumista heikkolaatuinen kaivovesi piti jakaa viiden perheen kesken. Nyt jokainen perhe sai oman vesipisteen ja suodattimen taloonsa. Vesilähde on 70–80 metrin syvyydessä maan alla.
Ucha Ucha -yhteisön lisäksi puhdas juomavesi saatiin vuoden aikana Santiago de Callapan kuntaan, Pichinin kuntaan, Jokhopampan kuntaan ja Umala Cultani -yhteisöön.
Vuoden aikana Lähetysseuran tuella otettiin käyttöön myös osin maan alle rakennettuja kasvihuoneita (walipini) kolmessa yhteisössä. Kasvihuoneet ovat maan alla siksi, että korkealla vuoristossa neljän kilometrin korkeudessa on liian
aurinkoista ja kuivaa tavallisille kasvihuoneille. Maanalaisiin kasvihuoneisiin istutetaan kasveja ja vihanneksia, kuten tomaatteja ja kukkakaalia. Niihin asennetaan myös oma vesijärjestelmä.
esimerkiksi bataattien oikea-aikaisesta istuttamisesta ja muista maatalouden menetelmistä, jotka vähentävät riskiä sadon menettämiseen tulvan tai kuivuuden iskiessä.* Kuva: Anna-Kaisa Kähkölä.
ilmastonmuutoksen ja metsien häviämisen seurauksena. Lähetysseuran tuella heitä on koulutettu esimerkiksi sienten viljelystä. Lähetysseuran kumppanijärjestö ICC:n työntekijä Nin Samreth kasteli seinällä kasvavaa sieniviljelmää Ratanakirissa Kambodžassa
keväällä 2023.*Kuva: George Jefferies.
*Ilmastotyötä Etiopiassa, Kambodžassa, Nepalissa ja Tansaniassa tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin.
Teksti: Minna Havunen
Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin – ja Lähetysseura tukee heitä selviämään kriisissä. Vaikka ilmastotyötä tehdään monilla tahoilla, usein ilmastonmuutos nähdään pelkästään ympäristökysymyksenä. Lähetystyössä näkökulma on nimenomaan pitää huolta kriisin keskellä elävistä ihmisistä niin, että heidän ei tarvitse nähdä nälkää tai lähteä pakolaiseksi kotiseudultaan. Ilmastotyö on lähimmäisenrakkautta.
