Ritva Reinikka nosti UM:lle tekemässä raportissa esille Suomen Lähetysseuran tekemän työn Etiopiassa hyvänä esimerkkinä tuloksellisesta työstä. Näin ehdotetut leikkaukset vaikuttaisivat Lähetysseuran kehitysyhteistyöhön.
Etiopiassa toimivan kuurojen opetuksen tukihanke on parantanut yli 7000 kuuron oppimismahdollisuuksia 215 kunnassa eri puolilla maata. Uusia kuurojen erityisluokkia on avattu 135, ja kuurojen opetusta on tuettu 194 koulussa. Yli 800 opettajaa tai opetusalan viranomaista on saanut lisäkoulutusta kuurojen opettamisesta. Lähetysseuran tukeman työn ansiosta kuurojen erityisopetus on siirtynyt valtion viralliseen opetusohjelmaan.
Nyt kaavaillut kehitysyhteistyön leikkaukset uhkaavat jättää 32 opettajaa vuosittain ilman lisäkoulutusta kuurojen opettamisesta. Tämä vaikuttaa siihen, että 32 koulua jää ilman kuuroille suunnattua opetusta ja sen myötä vuosittain 304 kuuroa oppilaista jää ilman opetusta. Erittäin hyvin toimivan hankkeen alas ajaminen romuttaa saavutukset asennemuutoksessa.
Lähetysseura parantaa myös etiopialaisten naisten ja tyttöjen asemaa tukemalla heidän mahdollisuuksia tienata omaa rahaa. Lähetysseuran tuella naiset oppivat yrittäjätaitoja, säästö- ja luottoperiaatteita, tulonlähteiden monipuolistamista, viljelyä sekä karjanhoitoa. Vuodesta 2011 lähtien Etiopiassa yli 6000 naista on saanut viljelystuotannon ja karjanhoidon koulutusta sekä osallistunut pienyrittäjyystyöpajoihin. Nyt kohdistuvat leikkaukset estävät 6000 naisen jatkokoulutukset ja jättävät yli 1000 naista tyystin ilman koulutusta.
Maaperäeroosio on heikentänyt peltojen tuottavuutta Etiopiassa. Lisäksi ilmastonmuutos on tehnyt sadekausista epäsäännölliset, mikä on heikentänyt ruokaturvaa entisestään. Legehedan alueella ilmastonmuutokseen on varauduttu eri tavoin: istuttamalla puita, rakentamalla eroosiota estäviä penkereitä ja tulvapatoja, ennallistamalla kasvistoa, rakentamalla puita säästäviä liesiä sekä kouluttamalla sanitaatioasioita.
Suomen Lähetysseuran tuella peltoja on pengerretty 265 hehtaarin alalla ja yli 20 000 puun taimea on istutettu. Suoja-alueita on perustettu 58 hehtaarin alalle ja niille on istutettu 10 000 Jethropa –öljykasvin taimea. Tulevat kehitysyhteistyövarojen leikkaukset jättävät 11 400 puun taimea istuttamatta. Neljän joen uomaan on rakennettu patoja, jotka estävät eroosiota hidastamalla joen virtausta. Vuosittain Legehedassa on rakennettu kastelukanavia yhteensä 2100 metriä, joka takaa riittävän kasteluveden 140 hehtaarille peltoa. Lisäksi alueelle on tuotu uusia entistä kestävämpiä viljalajikkeita. Nyt leikkausten myötä jää yli 50 hehtaaria viljelykelpoista maata ilman kasteluvettä ja 1743 ihmistä ilman kunnon ruokaa.
Nepalissa vuonna 2014 Lähetysseuran tukemassa ravitsemuskeskuksessa pelastettiin 61 vakavaan aliravitsemustilaan joutunutta lasta. Mukana olleet vanhemmat saivat neuvoja lapsen oikeaoppisesta ravitsemisesta. Jos tämä ravitsemuskeskuksen toiminta lopetetaan leikkauksien johdosta, on hyvin todennäköistä, että Palpan läänissä vuosittain noin 60 lasta enemmän kuolee aliravitsemukseen. Määrä voi olla kuitenkin myös huomattavasti suurempi koska keskuksessa lasten vanhemmat oppivat lapsen oikeaoppisen ravitsemuksen ja pystyvät tällä tavoin hyödyntämään tätä tietoa myös seuraaviin vielä syntymättömiin lapsiinsa.
Tulevaisuudessa leikkausten kerrannaisvaikutukset näkyvät siinä, että lapsia kuolee huomattavasti enemmän. Lasten lisäksi myös äitejä kuolee. Tämä on suora seuraus siitä, että projekti toteuttaa koko läänin alueella neuvolatyötä, jossa äitien hyvinvointia seurataan ja he saavat tietoa turvallisesta synnytyksestä ennen lapsen syntymää ja heitä rohkaistaan synnyttämään sairaalassa.
Tämän toiminnan loppuminen tarkoittaa varmuudella, että äitejä tulee kuolemaan enemmän. Määrää on vaikea etukäteen arvioida. Myös uusien äitiryhmien muodostaminen loppuu ja tieto äiti- ja lapsiterveydestä ei välity enää eteenpäin. Äitiryhmien keskuuteen ei myöskään synny hätärahastoa naisten itsensä keräämänä. Tämä rahasto on ollut äärimmäisen tärkeä vaikean synnytyksen kohdanneelle äidille; hänet on vuokratulla autolla voitu kuljettaa Tansenin sairaalaan, jotta molemmat sekä äiti että lapsi saadaan pelastettua.
Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset tarkoittavat myös, että koko läänin kattava radio-ohjelma ja sen 52 jaksoa jäävät lähettämättä ja tieto terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista kaukana läänin pääkaupungista jää menemättä perille läänin 261 180 asukkaalle. Tuleva leikkaus tulee jättämään hankebudjettiin sellaisen loven, että radio-ohjelmatoiminta jää pois.
Lisäksi Nepalin toukokuinen maanjäristys tuhosi yli 200 000 talouden kodit ja suurin osa kouluista vaurioitui. Tämä tarkoittaa, että rakennuskannaltaan ja muulta infraltaan maa meni pitkälle taaksepäin tässä kehityskaaressa vuosikymmeniä. Leikkaukset tulevat vaikuttamaan suuresti Nepalin hankkeisiin, jossa joudutaan työskentelemään sen eteen, että päästään samaan tilanteeseen missä oltiin ennen maanjäristystä.
Tansaniassa Lushotossa ja Mkingan alueella n. 500 olemassa olevaa vammaista lasta ja nuorta sekä heidän perheensä ja lähiyhteisönsä jää vaille tukihenkilöpalveluita, tarvittavia lääkkeitä, terapiaa sekä erityisopetusta. Tällä hetkellä kouluikäisistä lapsista lähes puolet käy koulussa, mikä on huomattava luku, sillä globaalisti vain 2 prosenttia vammaisista lapsista pääsee kouluun.
Leikkausten myöstä kehitysvammaiset sekä vaikeasti vammaiset jäävät ilman opetusta kokonaan, koska hankkeen aloittamat kyläluokat joudutaan lopettamaan. Valtion kanssa tuloksekkaasti aloitettu yhteistyö inklusiivisten luokkatilojen tarjoamisesta vammaisille tavallisten ala-asteiden yhteydessä loppuu. Tähän mennessä jo kaksi luokkaa on saatu valtion rahoittamaksi. Irenten vammaisten koulun kehittäminen alueelliseksi erityisresurssikeskukseksi joudutaan keskeyttämään, ja inkluusio valtion kouluihin vaarantuu. Perheiden saama tuki loppuu, jolloin vaarana on, että vammaisia aletaan uudelleen piilotella kotona epäinhimillisissä olosuhteissa. Kansalliset palvelurakenteet, jotka on jo muutamassa vuodessa saatu rakennettua, jäävät käyttämättä ja palvelunlaadun tasomäärittelyt saattamatta osaksi valtiollista lainsäädäntöä.
Aloitettu tukityöllistämiskokeilu paikallisiin yrityksiin joudutaan lopettamaan. Vaikka valtiolla on ohjeet vammaisten palkkaamiseen, tämä on ensimmäinen kerta ikinä kun asiaa on käytännössä ajettu virallisiin yrityksiin. Sen lisäksi, että saamme pysyviä tuloksia ja vammaisia työllistettyä, niin vammaiset ihmiset itse jatkavat samalla erittäin tärkeää vaikuttamistyötä. Tätä ei saada millään valistuksella aikaiseksi ja sen lisäksi sillä on taloudellinen vaikutus vammaisten omaan elämään ja juridisia vaikutuksia alueellisiin säädöksiin ja ehkä jopa valtiolliseen lainsäädäntöön.
Näin ollen nämä tulevat määrärahaleikkaukset eivät vaaranna pelkästään 500 vammaisen lapsen ja nuoren henkeä ja elämää, vaan myös monien muiden, joita kaikki rakenteelliset muutokset ja positiiviset kerrannaisvaikutukset olisivat palvelleet.
Senegalissa n. 2000 lasta on aloittanut kolmivuotisen äidinkielisen esikoulun. Mikäli hanke keskeytetään, näillä lapsilla ei ole mahdollisuutta saada lainkaan äidinkielistä opetusta.
700 lukutaidotonta aikuista (yli 90%naisia) on aloittanut 3-vuotisen äidinkielisen lukutaito-opetuksen. Heidän osaltaan oppiminen tulee jäämään kesken ja lukutaito saavuttamatta.
Sereeren kieli on yksi Senegalin virallisista kansallisista kielistä, jota puhuu äidinkielenään n. 2 miljoonaa senegalilaista. Oikeus oppia omalla kielellä- hankeessa on työstetty jo noin 5 vuotta sereren sanakirjaa, jota ei vielä ole olemassa. Sitä varten on kerätty jo noin 18.000 sanaa. Sanoja on vielä keräämättä ja sanojen luokittelu tekemättä. Tämä työ jää kesken rahoituksen loputtua ja monien vuosien työ menee siis hukkaan. Kielitieteellisenä asiantuntijana on suomalainen kielitieteilijä, joka on asunut maassa yli 30 vuotta ja on sereren kielen kieliopin ja rakenteiden vahva asiantuntija.
Suomen Lähetysseuralla on kehitysyhteistyöhankkeita 16 maassa. Jokaisessa maassa on useita hankkeita joko yhden tai useamman paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Tulevien kehitysyhteistyöleikkausten kohdistamisista työhömme ei ole vielä päätöksiä eli, että miten paljon ne koskevat hanketoimintaa, lähetettyä henkilöapua tai Suomen toimiston hallintoa. Selvää on kuitenkin se, että toteutuessaan leikkaukset hukkaavat pitkäjänteisen työn tulokset.
