Ristiretket, uskonsodat, terrorismi… Uskontoja syytetään usein konfliktien polttoaineeksi. Myös Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan uskonto on näytellyt roolia, kun Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill on tukenut Putinin sotaa.
Lähetysseuran teologisessa symposiumissa puhunut Marc Gopin katsoo uskontoja myönteisemmästä näkökulmasta. Hän työskentelee George Mason -yliopiston maailmanuskontojen, diplomatian ja konfliktinratkaisun keskuksen johtajana.
Gopinin mukaan uskonnoilla on merkittävä rooli myötätunnon edistämisessä ja sitä kautta konfliktien ratkaisemisessa. Hän puhuu nimenomaan myötätunnosta, ei empatiasta.
”Nykyään puhutaan paljon empatian lisäämisestä. Itse asiassa empatia masentaa meitä. Kun on paha mieli toisen ihmisten puolesta, se halvaannuttaa. Myötätunto on monimutkaisempi asia kuin empatia. Myötätuntoa voi harjoitella”, hän sanoo.
”Uskonnot ovat hyviä harjoittamaan ihmisten myötätuntoa, ja historiassa ne ovat tehneet sitä tuhansia vuosia. Erityisesti sellaiset uskonnot, jossa on pyritty imitoimaan jumalaa, profeettaa tai pyhimyksiä ja elämään kuten he. Ihmiset vahvistavat myötätunnon hermoratoja, kun he haluavat auttaa ihmisiä, ja kuvittelevat, miten voisivat auttaa. Ja kun he puhuvat tästä rukouksissa ja tekevät konkreettisia tekoja käsillään – ja muistavat ne”, Gopin sanoo.
Hän antaa esimerkin:
”Jos esimerkiksi katsot vieraita ihmisiä, jotka näyttävät olevan huonossa kunnossa, ja mietit, ovatko he turvassa. Sitten sanot heille jotain mukavaa ja he vastaavat sinulle kiitollisena ja alkavat kertoa kiehtovia tarinoita, jolloin koet lopulta itse olevasi siunattu. Se on itseään vahvistava hermorata, jonka uskonto laittoi alulle kehottamalla sinua olemaan jumalan kaltainen ja rakastamaan köyhiä ja vieraita.”
Fasismi on vaarallista, oli se uskonnollista tai maallista
Gopin ei toki kiellä uskontoihin liittyvää väkivaltaa. Hän on perehtynyt myös siihen osana tutkimustaan. Hän on myös toiminut vuosikymmeniä tukien eri osapuolten uskonnollisten toimijoiden roolia konfliktien ratkaisussa. Hän on työskennellyt rauhanprojekteissa Afganistanissa, Iranissa, Syyriassa, Palestiinalaisalueilla ja Israelissa.
”Järjestäytyneissä uskonnoissa oleva väkivalta on monesti ulossulkemista. Vaikka uskonnoilla olisi hieno etiikka, se on usein rajoittunut vain pieneen piiriin. Mitä pienempi piiri on, sitä vaarallisempi tämä uskonto on. Voi olla kristinuskoa, jossa rakkaus ja myötätunto ulottuu kaikille. Mutta on myös uskoa, jossa vain pieni ryhmä pääsee taivaaseen ja muut joutuvat helvettiin. Tätä näkee joka uskonnossa”, Gopin sanoo.
Hän kuitenkin kumoaa ajatuksen siitä, että ilman uskontoja ongelmat katoaisivat.
”Monet maallistuneet ihmiset pitävät uskontoja kauheina ja sanovat, että olisi parempi ilman niitä. Tämä on vale. Monet 1900-luvun kansanmurhat ovat olleet ateistisia perustaltaan, kuten Kiinassa 1950-luvulla, Pol Potin toteuttama kansanmurha Kambodžassa ja gulagit Neuvostoliitossa. On ylimielistä sanoa, että ilman uskontoja ongelmat katoaisivat. Fasismi on vaarallista, ei ole väliä, onko se uskonnollista vai maallista. Myös maallisissa järjestelmissä voi olla esimerkiksi rasismia. Kyse on ihmisluonnosta”, Gopin sanoo.
Ratkaisevaa Gopinin mielestä on, miten uskontoja tulkitaan. Kaikista uskonnoista löytyy lähtökohtia edistää rauhaa.
”Esimerkiksi Gandhi otti Bhagavad Gitan, väkivaltaisen kirjan, ja teki siitä perustan myötätuntoiselle ja rakastavalle suhtautumiselle maailmaan. Hän teki samoin kuin suufimuslimit tekevät teksteille: pitävät asioita vertauskuvina siitä taistelusta, mitä ihmiset käyvät omassa sisimmässään. Monet hengelliset perinteet ottavat väkivaltaiset tekstit ja sanovat, että oikea taistelu käydään ihmisen itsensä sisällä, oman egon kanssa tai vihaisten vaistojen kanssa.”
Jos kyse on erilaisista uskontojen tulkinnoista, mitkä tulkinnat tulevat tulevaisuudessa voittamaan?
Gopin peräänkuuluttaa yhteisen maaperän löytämisen merkitystä. Esimerkiksi liberaali–konservatiivi-jaon ei saa antaa hallita, vaan olisi tultava yhteen ja etsittävä asioita, joista ollaan yhtä mieltä ja hyväksyttävä, että jostain asioista ollaan eri mieltä.
”Vaikka et sitoudu toisen ihmisen uskonnollisiin valintoihin, on silti mahdollisuus kunnioitukseen, myötätuntoon ja rakkauteen. Se estää vihan, kiusaamisen ja demonisoinnin.”
Ortodoksinen maailma tuomitsee Ukrainan sodan
Onko uskonnoilla annettavaa myös Ukrainan sodassa? Gopin painottaa, että ortodoksit ympäri maailmaa ovat laajasti tuominneet Venäjän sodan Ukrainassa, mutta siitä media ei ole juurikaan kirjoittanut.
Gopin näkee positiivisena, että hyvin konservatiivinen ortodoksikirkko on niin laajasti tuominnut sodan. Tämä on myönteinen askel verrattuna Bosnian kansanmurhaan, jossa Milosevic hyödynsi ortodoksikirkkoa, kirkon kalenteria, vuoden 1389 tapahtumia ja pyhimyksen luita verilöylyn mobilisoinnissa.
Gopin on työskennellyt pitkään Syyriassa, jossa Venäjä käytti samanlaisia taktiikoita kuin nyt Ukrainassa.
”Venäjä iski sielläkin siviilikohteisiin, lääkäreihin ja sairaaloihin. Olen työssäni tavannut traumatisoituneita syyrialaisia lääkäreitä”, hän sanoo.
”Jos olisimme toimineet viisaasti, olisimme osoittaneet yhtenä rintamana myötätuntoa jo silloin. Putin ei monien diktaattorien tavoin pysty hillitsemään itseään. Ukrainan sodan loppuminen vaatii, että koko maailma on yhdessä rintamassa ja sanoo ’ei, tämä on raja, jota ei voi ylittää’.”
Valeuutiset eivät ole uusi ilmiö
Sosiaalisessa mediassa jylläävät monesti myötätunnolle päinvastaiset voimat: viha, ilkeys ja pilkkaaminen. Sosiaalisessa mediassa leviää väärää tietoa ja valeuutisia. Gopinin mukaan väärän informaation välittäminen ja kiusaaminen eivät ole uusi ilmiö: juoruilu kiellettiin jo juutalaisten viisauskirjoissa. Myös Sokrates kritisoi juoruilua.
”Kysymys on siitä, miten itselleen valehteluun rohkaisemisesta tehtäisiin vähemmän tuottoisaa sosiaalisen median alustoille. Ja totuuden löytämisestä tuottoisampaa. Minulla ei ole siihen teknistä ratkaisua. Mutta meidän, jotka emme hallitse algoritmeja, on kysyttävä oikeita kysymyksiä. Meidän on myös luotava moraalinen koodisto siitä, millaisiin sosiaalisen median alustoihin lähdemme mukaan.”
Israel-Palestiina – pimeintä ennen aamunkoittoa?
Gopin on itse rabbi ja työskennellyt pitkään Lähi-idässä. Israel–Palestiina-konfliktista puhuttaessa hän vie keskustelun yllättäen lääketieteen kehitykseen.
”On sanonta, että usein on pimeintä juuri ennen aamunkoittoa. Se kuvaa hyvin lääketieteen kehitystä. Esimerkiksi koronapandemia kiihdytti rokotteiden kehittämistä.”
Sama koskee hänen mukaansa myös Israel–Palestiina-konfliktia. Hän tuntee monia nerokkaita rauhanrakentajia Israelissa ja ajattelee, että lopulta myös se voi päätyä samaan tilanteeseen kuin Pohjois-Irlanti, jossa käydään nykyään oppimassa konfliktinratkaisua. Hän uskoo, että nykyisiä rauhanrakentajia, joista moni on uskonnollinen toimija, pidetään tulevaisuudessa sankarillisina.
Hän muistuttaa myös, että ilman moninaisuutta ei tule rauhaa. Rauhanrakentamiseen tarvitaan myös esimerkiksi naisia.
”Uskon, että sadan vuoden päästä tilanne on erilainen Israel-Palestiinassa ihan kuten tilanne on nyt erilainen Euroopassa protestanttien ja katolisten välisten sotien jälkeen.”
Teksti: Minna Havunen
