Miltähän lapsista tuntuisi, jos pitäisi koulussa puhua venäjää tai ruotsia? Voisi tulla monelle ekaluokkalaiselle tippa silmään ja koulu voisi jäädä käymättä. Mutta onneksi Mikael Agricolan ja kumppanien ansiosta suomalaislapset saavat opiskella äidinkielellään.
Näin onnellisesti eivät asiat vielä ole kaikkialla maailmassa. Vähemmistökielen puhujat joutuvat usein käyttämään koulukielenään valtakieltä.
Thaimaassa asuvan monikielisen opetuksen asiantuntijan ja Suomen Lähetysseuran työntekijän Kimmo Kososen päämääränä on saada äidinkielinen opetus jokaisen lapsen oikeudeksi kaikkialla Aasiassa.
Tämä oikeus antaa kielivähemmistöjen lapsille tasavertaiset lähtökohdat koulunkäyntiin, mikä tasoittaa heidän tietään koulumenestykseen, hyvään ammattiin ja yhteiskunnan rakentamiseen.
Tuloksena merkittäviä parannuksia
Kimmo Kososen ja kymmenien asiantuntijoiden ja järjestöjen vaikuttamistyö kielivähemmistöjen hyväksi on tuottanut tulosta. Vähemmistökielten asemaan on viime vuosien aikana tullut merkittäviä parannuksia neljässä kaakkoisaasialaisessa maassa: Filippiineillä, Kambodzhassa, Thaimaassa ja Itä-Timorissa.
Filippiinien päätös on Kososen mukaan vallankumouksellinen: englannin asema heikentyi, kun maan 180 eri kielen puhujat pääsivät samalla viivalle koulukielen suhteen.
Vielä 2000-luvun alussa, kun Kimmo Kosonen aloitti nykyisessä työssään, kielestä ei koulutusalan kansainvälisissä kokouksissa juuri puhuttu koulutuskysymyksenä. Vähemmistöryhmien heikon koulumenestyksen syitä ei pohdittu.
Nykyisin kieli on kokousten esityslistalla yhtenä vaikuttavana tekijänä ja äidinkielisen alkuopetuksen suuri merkitys oppimistuloksiin on laajasti ymmärretty.
Faktat päättäjien pöytään
Kimmo Kososen työ on ”ylätason” vaikuttamista. Hän kutsuu sitä suotuisten olosuhteiden luomiseksi. Kyse on työstä päättäjien tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi, jotta heidän tekemänsä kielipoliittiset päätökset pohjautuisivat tosiasioihin.
Kososen ja muiden asiantuntijoiden tehtävä on pyydettäessä ”latoa päättäjille faktat pöytään” eli kertoa tutkimuksiin perustuen, mikä on opetuskielen merkitys oppimistuloksissa.
”Monilla eliitin edustajilla on ollut aluksi vaikea ymmärtää äidinkielisen alkuopetuksen tärkeyttä. Monen koulukieli on ollut joku muu kuin kotona puhuttu ja he ovat silti pärjänneet eivätkä tajua, miksi se olisi muille hankalampaa. Mutta heillä on aivan erilainen lähtötaso koulukieleen, esimerkiksi englantiin tai ranskaan, kuin vaikkapa Kambodzhan alkuperäiskansan lapsella khmeriin.”
Kimmo Kosonen on listannut parikymmentä asiaa, jotka yleensä mainitaan esteeksi monikieliselle opetukselle. Osa on taloudellisia, osa opetuksen koordinointiin liittyviä seikkoja, mutta joukossa on monia pelkoja ja uskomuksia, jotka eivät ole tosia.
”Lähes kaikki listatut asiat on voitettu ainakin jossain maailman kolkassa. Mutta suuri haaste on osoittaa päättäjille, että juuri heidänkin maassaan äidinkielinen alkuopetus hyödyttää koko yhteiskunnan kehitystä.”
Kristillisen järjestön työtä arvostetaan
Kimmo Kosonen korostaa, että hyvä kehitys on asiantuntijoiden laajan verkottumisen, uusien edistysmielisten järjestöjohtajien ja tuloksellisten konferenssien ansiota. SIL:n lisäksi työssä on mukana kymmenkunta järjestöä, joista osa on vaikutusvaltaisia YK:n järjestöjä. Kukaan ei voi omia saavutuksia omikseen, vaan kaikki on yhteistyön tulosta.
”Kun virkamiehet ja muut päättäjät kuulevat samansuuntaisia viestejä monelta eri taholta ja tasolta, se vähitellen muuttaa ajatuksia.”
”Joskus olen ihmetellyt, kun valtioiden tärkeät päättäjät haluavat tehdä yhteistyötä nimenomaan kristillisen järjestön kanssa, eivätkä tukeudu pelkästään alan huippuprofessoreihin. Yksi viranomainen kertoi tarkkailleensa toimintaamme ja huomanneensa, että kohtelemme vähemmistökansojen ihmisiä tasa-arvoisesti. Hän arvosti sitä.”
”Se pani hiljaiseksi. Ajattelin, että ehkä Kristus paistaa työmme läpi, vaikkemme itse sitä huomaisikaan.”
Työtä kaikkein heikoimpien hyväksi
Kimmo Kosonen tiesi jo opiskeluaikoinaan, ettei jää luokanopettajaksi Joensuuhun. Maailmalle lähtöä ennakoi opiskeluaineiden valinta, joiksi Joensuun yliopistosta löytyi 1980-luvulla kasvatustieteiden lisäksi sosiologia, englanti ja kehitysmaatiede.
Katse suuntautui jo silloin Aasiaan, Kimmo opiskeli harrastuksekseen kiinaa, Tuula-puoliso taas indonesiaa. Molemmat opiskelivat myöhemmin vuoden kielitiedettä Singaporessa.
Tuulan kanssa Kimmo kiersi 1990-luvulla Aasiassa viiden kuukauden ajan etsien sopivaa aihetta ja maata väitöskirjalleen. Intian peruskoulun opetusta käsittelevä väitöskirja valmistui 1998.
Millä perusteella Kimmo Kososta voi kutsua lähetystyöntekijäksi?
”Suomen Lähetysseura pyrkii strategiansa mukaan tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Usein nämä ryhmät ovat erilaisia vähemmistöjä”, Kosonen selvittää.
”Pienten kieliryhmien puhujat ovat yhtä tärkeitä kuin valtakielten puhujat. Kristillinen ajatus kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta antaa hyvän pohjan työlle.”
Puolison työ ruohonjuuritasolla
Kansainvälisyys ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat olleet johtotähtiä Kimmo Kososen uralla. Oikeudenmukaisuuden aate vahvistui Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden koulutuksessa, johon hän Tuulan kanssa osallistui 1997.
Tuula Kosonen koordinoi parhaillaan pohjoisthaimaalaisen ake-kansan kielenkehitys- ja raamatunkäännöstyötä. Thaimaassa tämänkaltaista työtä on voitu tehdä avoimesti jo vuosisatoja, mutta monissa maissa työ on tullut mahdolliseksi vasta viime aikoina – usein vaikuttamistyön tuloksena.
”Monessa Aasian maassa vähemmistökielten kehitystyötä saa tehdä aika vapaasti. Valtaapitävät ovat ymmärtäneet, että vaikka jokin vähemmistö saa kirjakielen ja omakielisen raamatun, se ei merkitse että tämä ryhmä aloittaa vallankumouksen”, Kimmo Kosonen toteaa.
Teksti ja kuvat: Sari Lehtelä
———————-
Kimmo ja Tuula Kososen työtä tukevat Juuan, Kontiolahden, Outokummun, Rantakylän ja Vuosaaren seurakunnat sekä Opettajien Lähetysliitto ja Uusheräys Suomen Lähetysseuran kautta.
Kososilla on kaksi työnantajaa: Suomen Lähetysseura ja SIL International.
SIL International on kansainvälinen kielenkehitys- , käännös- ja koulutustyötä tekevä järjestö. Se on Suomen Lähetysseuran pitkäaikainen yhteistyökumppani.
Lisää tietoa: www. sil.org www.leadimpact.org
