”Modernin lähetystyön käynnistyessä 1800-luvulla lähetystyö oli ennen kaikkea Kristuksesta julistamista. Lähetystyön arki oli silti monipuolisempaa. Lähetystyöntekijät huomasivat pian, että ihmisten elämän olosuhteita oli laitettava kuntoon”, sanoi hallituksen puheenjohtaja, piispa emeritus Simo Peura avauspuheenvuorossaan, jossa hän nosti esiin lähetystyön kokonaisvaltaisuuden merkitystä.
”Lähetystyön kokonaisvaltaisuuteen sisältyy käsitys ihmisestä, joka on hengen, sielun ja ruumiin kokonaisuus. Hänen henkensä ja uskonsa tarvitsevat evankeliumin sanomaa kuolleesta ja ylösnousseesta Kristuksesta. Yhtä hyvin ihmisen ruumis ja sielu tarvitsevat omansa. Tästä syystä kokonaisvaltainen missio on huolehtimista ihmisen perustarpeista ja perusoikeuksista, kuten esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhuollosta tai rauhan edistämisestä. Kyse on lähimmäisen rakastamisesta. Sillä voi olla monta nimeä, kunhan vain toimitaan toisen hyväksi ja etsitään hänen parastaan.”
Peura kiinnitti huomiota myös lähetystyön tilanteen muuttumiseen maailmassa ja siihen, että kirkon lähetystehtävä alkaa jo kotiovelta.
”Lähetys on kirkon elämänmuoto: se tulee todeksi niin kirkkomme seurakunnissa kuin ulkomailla. Kyse on yhdestä ja samasta työstä ja tähän tehtävään meillä tulee olla sekä ammattitaito että asenteellinen valmius.”
Peura viittasi kirkkohallituksen 2018 julkaisemaan kirjaseen, jossa hahmotettiin kirkon työntekijän tarvitsemaa missiologista osaamista. Hän totesi, että näihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota aina kun uusia työntekijöitä valitaan niin seurakunnissa kuin lähetysjärjestöissäkin.
Vuosikokoukseen osallistui kaikkiaan 239 seurakuntien edustajaa, 6 järjestöjen edustajaa ja 7 Lähetysseuran henkilöjäsentä.
Usko, toivo ja rakkaus uuden strategian keskiössä
Hallituksen puheenjohtaja Simo Peura ja toiminnanjohtaja Rolf Steffansson esittelivät ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä Lähetysseuran uuden strategian vuosiksi 2023–2028. Strategiaa kuvattiin puuna, joka sinapinsiemenen tapaan kasvaa muita puutarhan kasveja korkeammaksi.
”Toivon tiekartta vaihtui toivon puuhun. Kartassa tiet kulkivat neljään suuntaan, nyt koko Lähetysseuran missio yhdistyy samaan runkoon, jonka ytimessä on todistaminen Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin – ja oksilla työ, jota teemme”, kuvasi toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
Lähetysseuran visiossa usko, toivo ja rakkaus vahvistuvat maailmassa ja niitä vahvistetaan kertomalla Jeesuksesta Kristuksesta, edistämällä ihmisoikeuksien toteutumista ja rakentamalla rauhaa ja sovintoa. Lähetysseura painottaa strategiassaan kolmea temaattista tavoitetta: kirkot ovat vahvistuneet lähetystehtävässään, syrjäytettyjen ryhmien osallisuus ja muutoskestävyys on vahvistunut ja paikallinen rauhanrakentajuus on vahvistunut.
Uusi strategia sai kiitosta useissa kokousedustajien puheenvuoroissa. Helsingin hiippakunnan edustaja, Otto Lehtipuu Paavalin seurakunnasta painotti työn kokonaisvaltaisuutta:
”Haluan kiittää erittäin hyvästä ja monipuolisesta strategiasta. Tärkeää siinä on kokonaisvaltaisuus: ihmiselle annetaan toivoa ja samalla tehdään konkreettista muutosta paremman elämän puolesta. Se että tehdään myös kehitysyhteistyötä, tekee Lähetysseurasta vahvemman, vaikuttavamman ja näkyvämmän toimijan.”
Strategiassa toiminnan pohjana on Lähetysseuran vahva kirkoista, kristillisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä koostuva kumppanuusverkosto. Lähetysseura pyrkii vahvistamaan niiden paikallista omistajuutta ja osaamista, jotta niiden rooli toivon tuojina, diakonian toteuttajina ja sovinnon rakentajina maailmassa kasvaisi.
Kotimaassa Lähetysseuran tavoitteena on seurakuntien kansainvälisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisääminen osana maailmanlaajaa kirkkoa.
Tilinpäätös 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Vuosikokous vahvisti Lähetysseuran toimintakertomuksen, josta nousi erityisesti esiin eläminen edelleen koronan kuristuksessa. Vuoden loppua kohden ulkomaantyöntekijät pääsivät kuitenkin jo palaamaan työalueilleen. Työtä tehtiin vähemmillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla (169 työntekijää, edellisenä vuonna 188), mutta tehokkaaseen työhön kehitettiin uusia, virtuaalisia työtapoja.
Monen laihan vuoden jälkeen Lähetysseuran vuoden 2021 tilinpäätös oli 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämäinen tulos johtui erityisesti arvioitua suuremmista testamenttituloista (2,3 miljoonaa) ja Hongkongissa sijaitsevan, Lähetysseuralle tarpeettomaksi jääneen asunnon myynnistä. Lähetysseuran tulot olivat kaikkiaan 27,9 miljoonaa euroa, ja kasvua oli yksityisten tukijoiden kuukausilahjoittamisessa. Seurakunnista tulevaa tuloa tästä oli yhteensä 9,8 miljoonaa. Ulkoministeriön avustusta kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai 6,7 miljoonaa ja rauhantyöhön 1,3 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran menot vuonna 2021 olivat 25,7 miljoonaa euroa. Tästä 17,1 miljoonaa käytettiin ulkomaiseen työhön, 5,7 miljoonaa kotimaiseen työhön ja 2,9 miljoonaa yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon.
Lähetysseura panosti paljon siihen, että yhteistyökirkot ja järjestöt selviytyisivät koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista. Koronan lisäksi Lähetysseuran työtä ulkomailla leimasivat Myanmarin vallankaappaus ja Etiopian konfliktin kärjistyminen.
Suomen Lähetysseuran hallitus 2022–2023
Tiukan äänestyksen jälkeen hallitukseen valittiin hallintopäällikkö Sari Anetjärvi (Espoon hiippakunta), agrologi, talousjohtamisen erityisasiantuntija Juha Nivala (Oulun hiippakunta), kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta) ja viestintäpäällikkö Sakari Vanhanen (Tampereen hiippakunta). Kaikki valitut ovat aiemmin toimineet hallituksessa, mutta heidät valittiin vuosikokouksessa jatkokaudelle.
Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa. Jäseneksi ei voida valita sellaista, joka on jo toiminut hallituksen jäsenenä kolme täyttä toimikautta.
Hallituksessa jatkavat vanhoina jäseninä:
- piispa emeritus Simo Peura, puheenjohtaja (Lapuan hiippakunta)
- KTT, talouspäällikkö Kristiina Elenius (Helsingin hiippakunta)
- seurakuntapastori Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hiippakunta)
- kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihiippakunta)
- lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirjo Ojala (Kuopion hiippakunta)
- kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta)
- kirkkoherra Tiina Reinikainen (Kuopion hiippakunta)
- projektihankintapäällikkö Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta)
