Suomen Lähetysseuran toimintaan käytettiin viime vuonna 30,1 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Lähetysseuran varsinaisen toiminnan tuotot olivat 31,7 miljoonaa euroa, missä oli puolestaan kasvua edellisvuoteen 3,7 miljoonaa.
Kahden reilusti alijäämäisen vuoden jälkeen hyvän tuloksen mahdollistivat pääasiassa tavallista runsaammat testamenttituotot sekä omaisuuden myynnistä saadut tulot. Lähetysseura oli varautunut viime vuoden budjetissa edelleen 1,5 miljoonan euron alijäämään, mutta lopulta – ilman kiinteistöjen myynnistä ja sijoituksista saatuja tuloja – toiminnallinen kannatus jäi 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Ulkomainen työ ennallaan, kotimaassa säästöä
Lähetysseura jatkoi ulkomaista työtään tavoitteiden mukaisesti. Siihen käytettiin hieman viime vuotta enemmän varoja, 21,8 miljoonaa euroa. Se on 72 prosenttia kaikista Lähetysseuran kuluista. Myös lähetystyöntekijöiden määrä pysyi ennallaan.
Julistus- ja seurakuntatyöhön ulkomailla käytettiin 9,5 miljoonaa euroa. Menneenä vuonna Lähetysseura on lisännyt julistus- ja diakoniatyötä erityisesti niissä maissa, joissa kirkko on selkeästi vähemmistöasemassa, kuten Nepalissa ja Kambodzhassa. Niissä maissa, joissa kirkko on jo vakiintunut, kuten Tansaniassa ja Etiopiassa, julistustyön painopistettä on siirretty niille alueille, joilla kristittyjä on vähän.
Köyhyyden vähentämiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen tähtäävään työhön Lähetysseura käytti 7,6 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy mm. sosiaali- ja diakoniatyötä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja muuta kehitystyötä.
Kotimaisessa työssä saatiin aikaiseksi pientä säästöä. Lähetysseurassa käytiin toisena vuonna peräkkäin yhteistyöneuvottelut, mutta irtisanomisilta vältyttiin pääosin eläkkeelle siirtymisistä johtuvan henkilöstön vähenemisen vuoksi.
Kotimaisen toiminnan kulut olivat 5,9 miljoonaa euroa. Hiippakunnallisten lähetyssihteerien ja -toimistojen lisäksi kotimaiseen toimintaan sisältyvät koulutus, viestintä ja varainhankinta. Yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon käytettiin 2,4 miljoonaa.
Lähetysseuran varauduttava seurakuntatulojen vähenemiseen
Kannatustuottoja Lähetysseura sai viime vuonna 20,6 miljoonaa euroa (edellisvuonna 19,4), ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöavustuksia 7,8 miljoonaa (7,0), sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottoja 2,4 miljoonaa (0,9) sekä muita ulkomaisen työn tuottoja 0,9 miljoonaa (0,6).
Seurakuntien talousarvioavustukset ovat Lähetysseuran suurin yksittäinen rahoituslähde. Kannatustuotoista seurakuntien talousarviomäärärahoja oli 9,5 miljoonaa euroa, kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Seurakuntien ja jäsenjärjestöjen toiminnallista kannatusta sekä kolehtituloja Lähetysseura sai 4,9 miljoonaa euroa (5,0), testamentti-, keräys- ja muita lahjoitustuottoja tuli 6,2 miljoonaa (4,7).
– Lähetysseura on hyvin riippuvainen seurakuntien taloustilanteen kehityksestä. Meidän on varauduttava siihen, että seurakuntien talousarviomäärärahat vähenevät tulevina vuosina edelleen. Niiden seurakuntien määrä, jotka ovat joutuneet supistamaan kansainvälisen työn rahoitustaan, lisääntyy koko ajan. Tämä tarkoittaa, että meidän on sopeuduttava nopeasti ja tehtävä syvälle käyviä rakennemuutoksia kotimaisessa työssämme, talousjohtaja Lauri Haavisto sanoo.
