Työn tavoittavuus nousi noin miljoonalla ihmisellä edellisvuoteen nähden, mikä selittyy osittain humanitaarisen työn korostumisella hankkeissa koronapandemian vuoksi. Vuonna 2019 myönnetyn lisärahoituksen turvin Lähetysseura pystyi myös käynnistämään kuusi uutta kehitysyhteistyöhanketta.
Koronapandemialla oli huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia: usealla Lähetysseuran työskentelyalueella työttömyys lisääntyi, talouskasvu kääntyi laskuun, lasten koulunkäyntiin tuli pitkiä katkoksia ja sukupuoleen perustuva väkivalta lisääntyi.
”Korona muutti työn luonnetta katastrofiavun suuntaan, sillä pitkäjänteisemmän kehitysyhteistyön lisäksi oli välttämätöntä puuttua ihmisten akuuttiin hätään. Suuntasimme työtä koronan ehkäisemiseen ja sen vaikutusten lievittämiseen esimerkiksi jakamalla suojavarusteita, antamalla ruoka-apua, tiedottamalla koronasta vähemmistökielillä sekä rakentamalla käsienpesupisteitä”, kertoo Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Roosa Rantala.
Koronatyön lisäksi Lähetysseura jatkoi työtä koulutuksen, ihmisten toimeentulon ja vammaisten ihmisten elinolojen parantamiseksi.
”On hienoa, miten koronapandemian haasteista ja rajoituksista huolimatta pystyimme yhteistyökumppaneidemme kanssa löytämään vaihtoehtoisia tapoja jatkaa työtä. Esimerkiksi koulujen sulkeutuessa tarjosimme etäopetusta radion välityksellä Kambodžassa ja tuotimme Nepalissa radio-ohjelmia, joilla vahvistettiin lasten psykososiaalista hyvinvointia”, jatkaa Rantala.
34 000 naisen tietoisuus heidän omista oikeuksistaan parani Lähetysseuran työn tuloksena, mikä vahvistaa naisten roolia päätöksentekijöinä, heidän taloudellista itsenäisyyttään ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja siihen puuttumista. Lisäksi 37 500 naista ja tyttöä pääsi opetus-, terveydenhuolto- sekä vesi- ja sanitaatiopalvelujen piiriin. Yli 24 600 naisen ammatilliset taidot kasvoivat.
”Vammaisten ihmisten mahdollisuudet hankkia tuloja ja saada koulutusta heikkenivät pandemian aikana. Heidän saavuttamisensa oli myös aiempaa vaikeampaa. Samaan aikaan otettiin kuitenkin merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi Etiopiassa saatiin valmiiksi luonnon- ja yhteiskuntatieteiden viittomakielen sanakirja. Botswanassa vaikuttamistyö tuotti tulosta ja valtiollisen televisiokanavan viittomakielisen tulkkauksen laatua parannettiin. Samoin työssämme lisättiin yli 760 000 ihmisen tietoisuutta vammaisten oikeuksista mm. radio-ohjelmien avulla”, sanoo Rantala.
Pandemian lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelivat Lähetysseuran työalueita. Vuonna 2020 Tansaniassa ja Etiopiassa käynnistettiin uusia ilmastohankkeita. Esimerkiksi Etiopiassa yli 1600 naista sai koulutusta ilmastokestävistä viljelyratkaisuista.
Lähetysseura käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön 6,4 miljoonaa euroa. Työtä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Hankkeita oli 50. Varsinaisia toimintamaita oli 12, joiden lisäksi yhtä alueellista hanketta toteutettiin Ruandassa ja Burundissa. Lue tästä Lähetysseuran kehitysyhteistyön vuosiraportti 2020.
