Tänään alkavassa järjestöjen Nolo totuus -kampanjassa ovat mukana muun muassa Tarja Halonen, Pirjo Heikkilä, Elina Gustafsson, Pauli Hanhiniemi ja Noora Räty – ja lähes sata kansanedustajaehdokasta on jo ilmoittanut tukevansa kampanjaa.
Suomi on sitoutunut käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Nolo totuus on, että vaikka lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, olemme kaukana tästä tavoitteesta. Järjestöjen yhteinen Nolo totuus -kampanja nostaa esille kehitysrahoituksen liian pienet resurssit ja vaatii seuraavalta hallitukselta selkeitä toimia sen nostamiseksi.
Ulkoministeriön selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kuitenkin Suomen bruttokansantulosta käytettiin viime vuonna vain 0,38 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vastaava luku on jo yli 0,7 prosenttia. Suomen kehitysyhteistyö on tutkitusti tehokasta ja tuottaa tuloksia. Kehitysyhteistyön hyvät tulokset eivät synny ilmaiseksi, vaan työ tarvitsee riittävää rahoitusta.
”Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia, jotta kehitysrahoituksen osuus saadaan nostetuksi 0,7 prosenttiin viimeistään vuoteen 2028 mennessä, eli käytännössä kahden hallituskauden kuluessa. Tavoite on osa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:ta, jossa Suomi viimeksi on sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseen”, sanoo kampanjaa koordinoivan kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström.
”Suomella on jo kiire, jotta 0,7-tavoite saavutetaan tavoiteajassa. Suomen tulee kantaa kortensa kekoon maailman suurten ongelmien ratkaisemiseksi”, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau.
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet tukevansa kehitysyhteistyön 0,7-tavoitteen saavuttamista sinisiä ja perussuomalaisia lukuun ottamatta. Lisäksi tähän mennessä yli yhdeksänkymmentä kansanedustajaehdokasta on halunnut erikseen asettua omilla kasvoillaan tukemaan Nolo totuus -kampanjaa. Katso kampanjaa tukevien henkilöiden ajatuksia kehitysrahoituksesta sekä lista mukana olevista poliitikoista täältä.
Julkisuuden henkilöt ja poliitikot yli puoluerajojen vaativat muutosta
Kampanjan takana seisoo järjestöjen lisäksi useita julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja. Suomen ykköskoomikkoihin kuuluva Pirjo Heikkilä on pro bonona antanut kasvot koko Nolo totuus -kampanjalle. Kampanjavideolla Heikkilä esiintyy Suomen edustajana, joka nolona kiertelee kysymyksiä Suomen kehitysrahoitukseen liittyen.
”En keksinyt yhtään syytä, miksi en olisi lähtenyt tähän kampanjaan mukaan. Kiitokseksi sain vielä itsekudotut villasukat, jotka kylmien lattioiden omistajana otan mielelläni vastaan!” Heikkilä kertoo.
Mukana kampanjassa ovat myös esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, nyrkkeilijä Elina Gustafsson, professori Jaakko Hämeen-Anttila, jääkiekkoilija Noora Räty ja näyttelijä Jarmo Mäkinen.
”0,7 prosenttia on alle sadasosa bruttokansantuotteesta. Kyllä meidän pitäisi pystyä parempaan”, Hämeen-Anttila toteaa.
Fingo pitää kampanjassa esillä myös kehitysjärjestöjen tärkeää roolia ja ylipäätään kestävän kehityksen huomioimista politiikassa. Ulkoministeriön teettämät riippumattomat arvioinnit osoittavat, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan monipuolisia tuloksia ja se on kustannustehokasta. Järjestöjen työllä on todettu olevan huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen, demokratian vahvistamiseen ja naisten aseman paranemiseen – kaikki Suomen kehityspolitiikan tärkeitä painopisteitä.
Kehitysrahoituksen korotuksen lisäksi Suomen on otettava kehittyvät maat huomioon myös muussa päätöksenteossa, kuten ilmasto-, kauppa- ja veropolitiikassa, jotta kehityspoliittinen työ on johdonmukaista ja Suomi aidosti tukee reilumpaa ja kestävämpää maailmaa.
