Liiketoiminnan muotoiluun keskittyvä Industry Project -kurssi alkoi marraskuussa 2023 Aalto-yliopistolla 29. kertaa. Kurssilla liiketoiminnan, muotoilun ja teknologian opiskelijat suunnittelevat ratkaisuja yrityskumppaneiden aitoihin ongelmiin. Tällä kertaa yrityskumppanina on ensimmäistä kertaa Lähetysseura, joka haluaa kehittää tasa-arvoisempaa, kolonialismin painolastista vapaata rahoitusmallia edistämään rauhaa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on siirtää valtaa enemmän paikallisille toimijoille kansainvälisiltä avunantajilta, kuten valtioilta, järjestöiltä ja instituutioilta.
”Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu, kansainvälisiin sääntöihin ja vahvoihin instituutioihin, kuten YK, perustuva maailmanjärjestys on heikentynyt. Maailma on yhä moninapaisempi. Ilmastokriisi ja pandemia ovat haastaneet jo saavutetut kehitystulokset. Nationalismi ja protektionismi ovat kasvussa. Black Lives Matter -liike toi keskusteluun rasismin ja kolonialismin. Nämä haastavat myös meitä humanitaarisen työn, kehitysyhteistyön ja rauhantyön tekijöitä muuttamaan toimintaamme, jotta voimme edistää kestävästi hyvinvointia, tasa-arvoa ja rauhaa ja vastata paremmin monimutkaisiin ja toisiinsa kietoutuneisiin globaaleihin ongelmiin”, sanoo Lähetysseuran asiantuntija Tanja Viikki.
Nykyisissä humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantyön rahoitusmalleissa on monia ongelmia, joihin opiskelijoiden kehittämän innovatiivisen rahoitusmallin toivotaan vastaavan.
”Ongelma on, että humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö ja rauhantyö ovat eriytyneet omiksi apumuodoikseen, joissa kaikissa on eri toimintatavat ja rahoitusinstrumentit. Ne ovat kaikki suunniteltu ratkaisemaan joitain tiettyjä ongelmia. Todellisuus ei kuitenkaan jakaudu tällä tavoin siiloihin, vaan yhteisöt kohtaavat yhtä aikaa esimerkiksi konflikteja ja ilmastokriisin vaikutuksia. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistä”, Viikki sanoo.
Ongelmana on Viikin mukaan myös, että hankkeet suunnitellaan usein avunantajien tavoitteista lähtien ylhäältä alaspäin sen sijaan, että yhteisöt itse määrittelisivät tavoitteet ja prioriteetit. Paikalliset ihmiset ja toimijat eivät myöskään monesti johda työtä tai tee päätöksiä. Hankkeen toteuttajat ovat tilivelvollisia työn tuloksista ensisijaisesti rahoittajille sen sijaan, että he olisivat tilivelvollisia työn piirissä oleville ihmisille.
”Hankerahoitukseen liittyy myös monimutkaisia byrokraattisia vaatimuksia, joiden täyttämiseen paikallisilla toimijoilla ei ole usein mahdollisuuksia. Rahoitus ei myöskään ole aina riittävän joustavaa ja adaptiivista , jotta se mahdollistaisi toiminnan nopeat muutokset niissä tilanteissa, kun muutokset kontekstissa sitä vaatisivat. Rahoitus on myös usein lyhytkestoista ja projektiluontoista”, Viikki toteaa.
“Tarvitaan rahoitusmallia, joka huomioi nämä nykyiset ongelmat ja jossa yhteisöjen ulkopuolisista toimijoista, kuten kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä sekä rahoittajista, tulee liittolaisia ja mahdollistajia sen sijaan, että ne ovat johdossa. Valtaa on siirrettävä paikallisille toimijoille, jotka ovat omien yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa parhaita asiantuntijoita.”
Aalto-yliopistoyhteistyössä viiden opiskelijan ryhmä työskentelee noin seitsemän kuukautta kokeneen mentorin opastuksella. Lähetysseuran projektissa mentorina toimii tohtoriopiskelija, Aalto WiTLabin asiantuntija Hani Tarabichi. Ryhmä tapaa säännöllisesti myös Lähetysseuran asiantuntijoita, ja ryhmää tukee myös ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki.
”Odotamme innolla opiskelijoiden työn tulosta. Opiskelijat katsovat aihetta tuorein silmin, ja heillä on siksi mahdollisuus kehittää radikaalisti vanhoja rakenteita murtavia ratkaisuja”, Viikki sanoo.
Teksti: Minna Havunen
