Jokaisessa Morogoron alueen kylässä on maasainkielinen esikoulu vuoden loppuun mennessä.
Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnan maasaialueilla on nyt neljättä vuotta käynnissä äidinkielinen esikouluhanke. Ohjelman tavoitteena on, että jokaisella maasailapsella olisi mahdollisuus omakieliseen alkeisopetukseen. Tämän vuoden loppuun mennessä tuo tavoite on saavutettu.
Kiinnostus omakielistä alkuopetusta kohtaan on kasvanut maasaikylissä vuosi vuodelta. Pyyntöjä esikoulujen aloittamiseen on tullut enemmän kuin niitä on ollut mahdollista toteuttaa. Alkuvuodesta hiippakunnan esikoulukomiteassa kylien tilanne käytiin läpi ja voitiin todeta, että vuoden 2015 loppuun mennessä jokaisessa Morogoron alueen maasaikylässä on omakielinen esikoulu. Hanketta rahoittaa Suomen Lähetysseura.
Esikoulu ja kirkko samassa rakennuksessa
Tällä hetkellä esikoululaisia on 1250, suurimmassa koulussa on 120 lasta. Vuoden lopussa uusien koulujen aloitettua toimintansa lapsien määrä nousee noin kahteen tuhanteen.
Yksi koulutuksellisesti aktiivinen kylä on Misuguni B, jonne esikoulu perustettiin viime vuonna. Silloin oppilaita oli yli 70. Nyt toisen vuoden alettua vanhimmat lapsista ovat voineet siirtyä ala-asteelle, ja esikoululaisia on runsas 50.
Myös kylän luterilainen seurakunta aloitti toimintansa viime vuonna. Tammikuussa kylässä järjestettiin suuret juhlat, kun uudisrakennus, joka toimii sekä kirkkona että esikouluna, valmistui ja siunattiin käyttöön. Samalla vietettiin seurakunnan perustamisjuhlaa ja ensimmäistä kastejumalanpalvelusta. Kastettavana oli useita kymmeniä ihmisiä, jotka ovat saaneet kasteopetusta menneen vuoden aikana.
Koko juhlan aikana korostettiin koulun ja opetuksen tärkeyttä. Omakielinen esikoulu edesauttaa lasten menestymistä swahilinkielisessä koulussa ja esikoulua käyneet lapset ovat valmiimpia aloittamaan ala-asteen oikean ikäisinä. Varsinkin hankkeen ensimmäisinä vuosina esikouluissa olevien lasten ikähaitari oli hyvin suuri, 3-vuotiaista aina 10-vuotiaisiin lapsiin. Koulut ovat antaneet hyvin myönteistä palautetta esikoulun käyneistä oppilaistaan – eron huomaa.
Hankkeesta vastaava Suomen Lähetysseuran työntekijä Anna-Riitta Holmström arvioi, että maasaikylissä vain noin 10 prosenttia aikuisista osaa lukea ja harva heistäkään on nähnyt omaa äidinkieltään kirjoitettuna. Osa esikouluhanketta onkin maasainkielisen opetusmateriaalin tuottaminen. Sitä varten on kerätty kylistä vanhoja tarinoita, jotka sopivat hyvin myös aikuisten oppimateriaaliksi. Hanke myös kouluttaa esikoulujen opettajat, kyläläiset maksavat opettajien palkat.
Useimmat esikoulut toimivat seurakunnan kirkkorakennuksessa. Kolmessa kylässä on varta vasten rakennettu koulu, yksi esikoulu toimii puun alla.
Anna-Riitta Holmström
