Suomen Lähetysseuran järjestämä paneelikeskustelu ilmastorahoituksesta Maailma kylässä -festivaaleilla veti kymmeniä kuuntelijoita sateisena iltapäivänä Kansallisteatteriin. Keskustelua ajankohtaisesta aiheesta luotsasi näyttelijä Laura Malmivaara.
Ilmastorahoitus on nyt tärkeä aihe, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo todellisuutta monissa maissa, eivät vain kaukaisuudessa häämöttävä uhka. Usein nämä maailman maat ovat sellaisia, jotka ovat myös vähiten vaikuttaneet päästöjen syntyyn. Siksi näiden tukeminen sopeutumiseen on tärkeää.
Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia totesi keskustelussa, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on elintärkeää. Samalla lisähuomiota tarvitaan sopeutumiseen, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monissa maailman maissa.
Tätä painotti myös Lähetysseuran nepalilaisen kumppanijärjestön Sahasin Surendra Shrestra. Hänen mukaansa Nepal kärsii jo nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa kasvaneen tulva- ja maanvyöryriskin takia. Samalla Lähetysseuran kumppanijärjestö Sahas on saanut positiivisia tuloksia ilmastohankkeillaan nepalilaisissa kylissä; esimerkiksi puunistutuksella on turvattu ihmisten toimeentuloa.
Uusia keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimiston Gaia Groupin seniorikonsultti Minna Kuusisto painotti, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan niin yksityistä kuin julkista rahaa. Hänen mukaansa yksityiset sijoittajat ovat aiemmin olleet haluttomia sijoittamaan hankkeisiin kehitysmaissa riskien ja pienen tuoton vuoksi.
– Nyt asenteet ovat kuitenkin muutoksessa ilmastonmuutoksen vuoksi, hän sanoi. Tähän Outi Honkatukia lisäsi, että yksi mahdollisuus on koota pieniä projekteja samaan suureen koriin, joka voi lisätä houkutuksia sijoituksiin.
Yksi uusi keino tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista on Lähetysseuran ilmastorahasto Hope Fund, josta kertoi Lähetysseuran projektipäällikkö Ruusa Gawaza. Hiljattain avatun, rahaston kompensaatiot käytetään Lähetysseuran pitkäaikaisiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Työ tapahtuu yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa ja on siksi tehokasta. Rahastoon voivat sijoittaa niin yritykset kuin muut yhteisöt.
-Rahasto ei tavoittele voittoa, vaan on ihmisoikeuspohjainen. Kaikki työ tapahtuu paikallisten kumppaneidemme toiveista, Gawaza sanoi.
Loppujen lopuksi on rakennettava globaaleja rahoitusratkaisuja, jotka turvaavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen kestävällä tavalla. Tämä tukee myös ilmasto-oikeudenmukaisuutta, kun ilmastonmuutoksesta eniten kärsivät maat eivät jää yksin.
-Ilmastonmuutos näkyy lopulta kaikkialla ja on siksi kaikkien yhteinen ongelma, summasi Surendra Shrestha.
