Maailma kylässä -festivaali houkutteli viikonlopun aikana arviolta 85 000 kävijää. Tämän vuoden pääteemana olivat ihmisoikeudet, jotka kiinnostivat yleisöä ja joiden tiimoilta käytiin monta ajatuksia herättävää keskustelua. Festivaalin järjestäjä, Kepa, uskoo, että asiaohjelma houkutteli festivaalikävijöitä jopa aiempia vuosia enemmän.
Tapahtumassa nähtiin ennätykselliset 260 ohjelmanumeroa ja satoja järjestöjä esittelemässä toimintaansa. Suomen Lähetysseura oli toista vuotta mukana yhtenä pääyhteistyökumppanina.
Miksi suurin osa maailman köyhistä on naisia?
Lähetysseuran asiaohjelmassa paneuduttiin lauantaina naisistuneeseen köyhyyteen. Naiset tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta omistavat vain kaksi prosenttia maasta. Naiset tekevät yli 60 prosenttia maailman töistä, mutta saavat tuloista vain 10 prosenttia.
Toimittaja Heidi Lipsasen vetämässä keskustelussa pohdittiin muun muassa, minkälaisia toimenpiteitä yhteiskunnissa tarvitaan, jotta naiset pystyvät nousemaan köyhyydestä? Asiasta keskustelivat Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti, Lähetysseuran Tansanian-aluepäällikkö Lasse Lampinen ja ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston talousneuvonantaja Päivi Kannisto.
Tansaniassa Lähetysseuran työhön tutustunut Sanna Lauslahti totesi, että avain ongelman ratkaisuun on koulutus. Se on tosin helpommin sanottu kuin tehty, sillä kehitysmaissa naisten kouluttamiselle on monia esteitä, kuten kulttuuri, perinteet ja naisen asema. On siis tehtävä jotain esteiden poistamiseksi, jotta tytöt saataisiin kouluun ja jotta he kävisivät koulun loppuun asti. Tähän Lasse Lampinen lisäsi, että tärkeää on myös koulutuksen tason parantaminen.
Esille tuotiin myös lainsäädäntö, joka monissa maissa syrjii naista, esimerkiksi perintöoikeusasioissa. Ja vaikka lainsäädäntö olisikin tasa-arvoinen, saattavat perinteet ja perinnelait mennä sen edelle.
Konkreettisina keinoina naisten aseman parantamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi nähtiin mm. veden saatavuuden parantaminen, säästölainaryhmät ja pienyrittäjyyden tukeminen. Lasse Lampinen totesi, että tärkeintä on, että kehitysmaiden ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan ja päättämään omasta kehityksestään.
Miten pysäyttää ihmiskauppa?
Sunnuntaina Heidi Lipsasen haastateltavana olivat kambodzhalaisen Chab Dai -järjestön johtaja Helen Sworn ja kansanedustaja Ilkka Kantola (SDP). Aiheena oli kansainvälinen ihmiskauppa.
Yksi Chab Dain tärkeimpiä tavoitteita on auttaa lapsikaupan uhreja. Suomen Lähetysseura tukee sen toimintaa.
Ilkka Kantola totesi, että Suomessa, kuten Mekongin alueellakin, on ollut vaikeaa etenkin uhrien tunnistaminen. Vasta vastikään on havahduttu, että ihmiskauppa koskettaa myös Suomea. Ihmiskauppa ei ehkä näy suoranaisena orjakauppana, sillä suurin osa ihmisistä esimerkiksi rakennus- ja ravitsemusalalla saa työstään jotain palkkaa, vaikkakin hyvin vähän.
Helen Sworn kuvaili ihmiskaupan raadollisuutta. Hän sanoi, että vaikkemme näe transatlanttisen orjakaupan aikaisia fyysisiä kahleita, psykologiset kahleet luodaan jo varhain. Uhrit kärsivät usein Tukholmaan syndroomasta, sillä hyväksikäyttäjä on voittanut heidän luottamuksensa hyvällä käytöksellä ja rakkauden tunnustuksilla. Vasta kun luottamussuhde on rakentunut, hyväksikäyttö alkaa.
Mekongin alueella nähdään, että maiden talouksien kasvaessa esimerkiksi naisten asema paranee ja he siirtyvät työelämään, mutta silloin heidän tilalleen tarvitaan kotiapulaisia, siivoojia jne. Ihmiskaupan uhreissa on paljon myös nuoria poikia, joita viedään esimerkiksi kalastusaluksille vuodeksi kerrallaan. Aluksilla heille annetaan meta-amfetamiinia, jotta he jaksaisivat työskennellä pitkiä päiviä. Jos he sairastuvat, heidät yksinkertaisesti heitetään yli laidan. Aluksilla on myös paljon seksuaalista hyväksikäyttöä.
Verkosto ihmiskauppaa vastaan
Ilkka Kantolan mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa harkitaan ns. Ruotsin mallia, jossa kaikki seksin osto on lailla kiellettyä.
Helen Swornin mukaan meidän on ymmärrettävä, että olemme kaikki osa ongelmaa, mutta siten myös osa ratkaisua. Ihmiskauppa vaatii maailmanlaajuista yhteistyötä; kansalaisyhteiskunnan, kuluttajien, yritysten ja hallitusten yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä on Kaliforniassa läpi ajettu uusi laki, jonka myötä tietyn liikevaihdon omaavien yritysten tulee todistaa viranomaisille, että heidän tuotantoketjussaan ei ole käytetty orjatyövoimaa. 20 vuotta sitten yhdelläkään maalla ei ollut ihmiskaupan vastaisia lakeja, nyt niitä on yli 60 maassa.
Maailma kylässä on vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista festivaaleista ja suurin monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen keskittyvä tapahtuma. Festivaalin järjestää Kepa ry.
