Ensimmäinen adventtisunnuntai oli suuri ilonpäivä Angolan evankelisluterilaiselle kirkolle. Ondjivassa pidetyssä juhlassa vihittiin 14 uutta pappia. Valtaosa kirkon työntekijöistä koulutetaan Shangalalan raamattuinstituutissa. Kirkolla on noin 50 000 jäsentä 55 seurakunnassa.
Osa vihityistä suoritti raamattuinstituutin nelivuotisen pappiskoulutuksen. Ne, joilla oli jo ennestään evankelistan, diakonin tai lähetystyöntekijän tutkinto ja pitkä kokemus seurakuntatyöstä, suorittivat kaksivuotisen kurssin.
Angolan kirkko on vahvasti missionaarinen kirkko. Sen jäsenmäärä kasvaa, kirkko laajenee uusille alueille ja seurakuntia perustetaan. Valtaosa uusista papeista aloittaa työn seurakuntiensa ensimmäisinä pappeina alueilla, joissa on paljon ei-kristittyjä tai ensimmäisen polven kristittyjä.
Toivomuksena liitutaulu
Pappiskurssin seniorit Tomas ja Wilka Lulaka ovat asuneet koko ikänsä Tjawalyassa, Kunene-joen länsipuolella, missä väestö koostuu nkumbin ja dimban kieltä puhuvista. He itse ovat nkumbeja. Lapsia pariskunnalla on yhdeksän.
Tomasin ollessa nuori alueelle alettiin tehdä evankeliointimatkoja Shangalalasta, joen toiselta puolen. Silloin hänkin sai kristillistä opetusta, ja hänet kastettiin. Pian sen jälkeen hän joutui sotaan, mistä hän pakeni kahden vuoden kuluttua takaisin kotiin. Hän kävi rippikoulun vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen hänestä tuli maallikkosaarnaaja ja kastekoulun opettaja. Niitä tehtäviä hän hoiti uskollisesti, kunnes tuli vuonna 2012 Shangalalaan pappiskurssille. Wilka on tehnyt lapsityötä.
Tjawalya ei ole vielä itsenäinen seurakunta, mutta nyt kun se saa ensimmäisen oman pappinsa, seurakunta varmaan perustetaan lähiaikoina – Tomasin toivon mukaan jo ensi vuonna. Muita koulutettuja työntekijöitä seurakunnalla ei ole, mutta maallikkovastuunkantajia on useita.
Haasteita uudella papilla ja hänen puolisollaan riittää. Ensimmäisenä Tomas mainitsee kristillisen opetuksen.
– Kaste- ja rippikoulutyötä on paljon. Alueen kristillisyys on vielä nuorta ja varsin heiveröistä. Lukutaito-opetustakin tarvittaisiin paljon. Lapsille on jo valtion toimesta järjestetty koulu viidenteen luokkaan asti, ja he oppivat joten kuten lukemaan portugalia. Vanhempia pitäisi opettaa seurakunnassa – Wilkakin lukee kangerrellen. Lukutaito-opettajiksi sopivia henkilöitä on pari kolme, mutta kirkolle tarvittaisiin liitutaulu. Nyt he kirjoittavat pellinpalaseen.
Teksti ja kuvat Maritta Peltokangas
Shangalalan raamattuinstituutista valmistuu pappeja, diakoneja ja lähetystyöntekijöitä. Lisäksi on ns. kansanopistokurssi nuorille. Vuoden 2016 alussa alkaa uusi 4-vuotinen pappiskurssi ja 3-vuotinen lähetystyöntekijäkurssi. Angolassa on opiskeluinto, sillä sisällissota keskeytti monien opiskeluhaaveet pitkäksi ajaksi. Kurssit joudutaan aloittamaan perusteista, sillä pohjakoulutus on monilla melko vaatimaton. Siksi yleissivistävillä aineilla kuten lukemisella, kirjoittamisella ja laskennolla sekä portugalin kielellä on tärkeä osuus opinnoissa. Suomen Lähetysseura tukee Angolan kirkon työntekijäkoulutusta.
