Presidentti Martti Ahtisaari täytti 75 vuotta kesäkuussa 2012. Hänen omaisensa ja ystävänsä sopivat, että presidentin syntymäpäiväkeräys kohdistetaan erityisopetuksen ja opettajakoulutuksen tukemiseen Tansaniassa. Marraskuussa 2014 Lushotossa sijaitsevasta Sebastian Kolowan yliopistosta valmistui kuusi Ahtisaari-stipendiaattia maan ensimmäisiksi erityispedagogiikan maistereiksi.
Stipendiaatit kaksivuotiseen maisteriohjelmaan valittiin 37 erityispedagogiikan kandidaatin joukosta. Valintaa tehdessään yliopisto painotti edeltävää työkokemusta, kandidaattiopintojen menestystä sekä halua kehittyä alalla.
– Minulle maisterin tutkinto erityisopetuksessa merkitsee mahdollisuuksien avautumista, ympäristön muokkaamista niin, että kaikki lapset pääsevät koulutusjärjestelmän pariin. Aiemmin vammaisilla ihmisillä ei ole katsottu olleen oikeutta koulutukseen ja sellaisiin asioihin, kuten terveydenhuolto, itsensä kehittäminen ja toteuttaminen, työllistyminen tai oma perhe, kertoo yksi uusista maistereista, kehitysvammaisuuteen ja autismiin erikoistunut Alfred Walalasse.
Alfred Walalasse näkee erityisen tärkeäksi opettajien koulutuksen, inklusiivisen opetusjärjestelmän luomisen, hallintorakenteisiin vaikuttamisen sekä vaikuttamistyön viranomaisiin päin.
Ensisijaisesti hän kokee kuitenkin olevansa opettaja. Työ alkaa ruohonjuuritasolta, pienistä savikylistä ympäri Tansaniaa ja perheistä, joissa taistellaan ylitsepääsemättömältä tuntuvan todellisuuden kanssa.
– Siellä meitä tarvitaan – kehittämään palveluita, jotka toimivat siinä kontekstissa, mutta myös jakamaan tietoa, keskustelemaan, kuuntelemaan kokemuksia ja kulkemaan vierellä. Tansania on ennen kaikkea ihmisten kulttuuri. Kaikki muutos alkaa ihmisistä ja kodeista.
– Erityisopetus on vielä uusi asia Tansaniassa. Täällä on valtavasti ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Haluan kiittää Suomen Lähetysseuraa ja Ahtisaari-rahastoa, jotka ovat mahdollistaneet opintoni. Toivon jonakin päivänä voivani jatkaa vielä opiskelua tohtoriksi asti. Haluan käyttää tietojani ja taitojani, jotta me kansana olisimme tietoisempia vammaisista ihmisistä tässä maassa.
Ainutlaatuinen oppilaitos Tansaniassa
Sebastian Kolowa Memorial University (SEKOMU) on Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Koillisen hiippakunnan yliopisto, joka on maan ensimmäinen erityispedagogiikkaan keskittynyt yliopisto.
Ensimmäinen askel oli erityisopetuksen kandidaattiohjelma. Maisteriohjelma alkoi kaksi vuotta sitten, ja jossain tulevaisuudessa häämöttää kenties tohtoriohjelma.
Vammaisuuteen liittyvä stigma on vielä tiukassa Tansaniassa. Inklusiivinen koulu – koulu, jossa vammaiset lapset opiskelisivat yhdessä muiden lasten kanssa – on vain unelma, ja päteviä erityisopettajia kourallinen. Tansanian lain mukaan kaikilla lapsilla pitää olla mahdollisuus saada maksutonta opetusta. Käytännössä vain murto-osa vammaisista lapsista pääsee kouluun.
Koulutuksellinen tasa-arvo ei koske vammaisia, mutta korkeamman koulutuksen hankkiminen on vaikeaa myös suurelle osalle muuta väestöä. Yliopistot ovat maksullisia, ja monet opiskelijat valmistuvat vasta yli 30-vuotiaina, koska ovat ensin säästäneet rahaa opiskeluun. Poikkeuksena tästä ovat ne harvat, joilla on varakkaat vanhemmat tai jotka ovat saaneet stipendin.
Vuonna 2007 perustetussa SEKOMUssa on yli 1500 opiskelijaa ja useampi sata on jo suorittanut kandidaatin tutkinnon erityisopetuksessa. Erityistä SEKOMUssa on myös se, että valtaosa opiskelijoista on naisia. Esteettömäksi rakennettu yliopisto tarjoaa hyvän ympäristön myös vammaisille opiskelijoille.
Kirsi Salo
