Luoteis-Tansanian Kishapussa elinolot ovat ankarat. Seutu on kuivaa ja kuumaa. Ilmastonmuutos tekee sääolot arvaamattomiksi. Nuoret muuttavat pois seudulta opiskelemaan.
Suomen Lähetysseuran yhteisyökumppani Tanganyika Christian Refugee Service toimii Kishapussa 14 kylässä. Yksi tärkeimmistä haasteista on vedensaanti. Padoilla, kastelujärjestelmillä ja uusilla viljelymenetelmillä maanviljelijät saavat useamman sadon, ja ruoka riittää paremmin kylissä.
Kouluihin on rakennettu sadeveden keruutankkeja. Niillä on kiinnostava yhteys tyttöjen koulunkäyntiin, kertoo Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Jyri Kemppainen.
-Tytöt saavat täyden vesikanisterin koulusta lähtiessään. Veden haku on yleisesti tyttöjen tehtävä, ja aiemmin tyttöjen koulunkäynti laski huimasti kuivana aikana. Nyt tyttöjen kouluaika ei mene enää vedenhakuun.
-Kun vaikutus huomattiin, lisäsimme sadeveden keräystä kouluilla. Myös koulujen vessoilla on suuri merkitys erityisesti tytöille.
Kalitun kylän rehtorin mukaan koulussa on riittävästi opettajia, mikä on alueella harvinaista. Opettajat pysyvät paikkakunnalla, koska heidän elinolonsa ovat riittävän hyvät. Koulussa on 378 oppilasta ja 8 opettajaa. Luokkahuoneita sen sijaan tarvittaisiin lisää.
Rohkeat naiset parantavat asemaansa
Kishapun alueella naiset hoitavat kotityöt lähes yksin. Äärimmillään nainen on miehen omaisuutta. Jos nainen on älykäs ja erottuu muista, häntä voidaan halveksia, pelätä ja kiusatakin.
Naisten asema on alkanut parantua kyläyhteisöhankkeiden kautta. Inolelon kylässä asuva Susanna Sarah kertoo vilkkaasti elämästään. Hän saanut uudenmallisen lieden, joka kuluttaa yli puolet vähemmän polttopuuta kuin entinen avotuli. Puu on vähissä ja sen hankkimiseen menee aikaa.
Susanna Sarah käyttäytyy rohkeammin kuin alueen naiset yleensä.
-Siihen on kolme syytä: ensiksi olen saanut olla vaikuttamassa kirkossani ja olen rohkaistunut. Lisäksi olen saanut käydä vähän koulua. Ja kolmanneksi kyläyhteisöhankkeet ovat antaneet minulle enemmän aikaa osallistua, vaikuttaa ja ottaa vastuuta ryhmissä. Voin tehdä myös vähän omaa bisnestä nykyään, Sarah kertoo.
Kyläyhteisöryhmät antavat naisille mahdollisuuden osallistua ja ottaa vastuuta. Pienlainaryhmissä on sekä naisia että miehiä, ja naiset ovat tasavertaisia miesten kanssa. Myös erilaisissa tulonhankkimisryhmissä naiset ja miehet toimivat yhdessä: hunajan ja saippuantuotannossa, kankaiden painatuksessa, puiden istutuksissa.
Naisia on paljon kuoroissa ja draamaryhmissä, joissa opetetaan mm. ympäristönsuojelua. Kyläläisille kerrotaan myös perhesuunnittelusta. Naisten kautta kotien hygieniataso nousee ja sairastuvuus vähenee. Vapaaehtoistyössä sekä naiset ja miehet ohjaavat ryhmiä.
Kyläkokouksessa ihmisiltä kysytään, miten he näkevät kylänsä tulevaisuuden.
-Valtio antaa meille palveluja. Olemme ryhmänä yhtenäinen. Toimimme ja ajamme asioitamme yhdessä. Haluamme lisää koulutusta. Haluamme tietää vammaisasioista lisää.
-Tyttöjenkin on päästävä kouluun, sanoo Baraka-pojan äiti.
Teksti ja kuvat: Katri Kuusikallio
***
15.10. vietetään Kansainvälistä maaseudun naisten päivää.
Tule tukemaan maaseudun naisia Kishapussa.
