Jokainen meistä lähtee tästä maailmasta joskus. Kuoleman jälkeen vainajan varallisuus siirtyy lain nimeämille perillisille, ellei edesmennyt ole määrännyt omaisuutensa jakamisesta testamentilla. Testamentti on mahdollisuus kertoa oma tahto jälkipolville ja varmistaa, että sitä kunnioitetaan myös kuoleman jälkeen.
Testamentti helpottaa perinnönjakoa
Suomen Lähetysseuran työntekijä Britt-Helen Lindman teki testamentin jo 40-vuotiaana, jotta perillisten ei tarvitsisi riidellä hänen omaisuudestaan. Paljon matkustava Lindman oli matkoille lähtiessään toisinaan pohtinut, mitä omaisuudelle tapahtuisi, jos matkalla sattuisikin jotain. Myös tarinat riitaisista perinnönjaoista antoivat kimmokkeen testamentin tekemiseen.
– Minulla ei ole lapsia, joten siksi on tärkeää miettiä, mitä omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen. Nuoruudessani tein kesätyön yhteydessä haastatteluja, joissa ihmiset usein kertoivat siitä, kuinka sisarusten välille oli syntynyt riitoja vanhempien perinnöstä. Ajattelin, kuinka kamalaa olisi, jos joku pieni rahasumma pilaisi perhesuhteet, Lindman kertoo.
Perinnöllä voi tehdä hyvää
Ilman testamenttia vainajan omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset ja heidän lapsensa. Mikäli heitä ei ole, omaisuuden perii vainajan puoliso. Puolison jälkeen perimysjärjestyksessä seuraavat vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä, isovanhemmat, sedät, enot ja tädit. Jos vainajalla ei ole serkkua läheisempiä perillisiä, omaisuus siirtyy valtiolle.
– Kyllä minulla on nyt mielestäni paremmat vaihtoehdot. On kiva, jos osan omaisuudesta voi antaa vaikkapa johonkin hyvään tarkoitukseen. Tuntuu myös, että työ, joka on ollut tärkeää minulle, voi ehkä antaa iloa myös muille ihmisille. Vaikka puhutaan pienistä summista, niin monilla asioilla on silti paljon tunnearvoa. Siksi on hyvä miettiä, minne omaisuuden haluaa menevän, Lindman pohtii.
Halutessaan omaisuuttaan voi testamentata myös hyväntekeväisyysjärjestöille. Tällaiset testamenttilahjoitukset on yleensä mahdollista kohdentaa suoraan johonkin tiettyyn kohteeseen. Testamenttilahjoittaminen on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos perillisiä ei ole. Lisäksi se on erinomainen tapa sijoittaa tulevaisuuteen ja jatkaa hyvän työn tekemistä vielä oman elämäntyön päätyttyäkin.
Testamentti tuo mielenrauhan
Ajatus testamentin tekemisestä voi tuntua monelle kaukaiselta ja pelottavaltakin. Lindmanin mukaan testamentin tekeminen ei kuitenkaan tuntunut henkisesti raskaalta.
– Ehkä se johtuu siitä, että kuolema ei nyt tunnu olevan sillä tavalla lähellä. Mielestäni on paljon vaikeampaa puhua raha-asioista esimerkiksi puolison ollessa vakavasti sairaana, Lindman toteaa.
Testamentin tekemistä ei Lindmanin mukaan kannata turhaan lykätä. Päällimmäiseksi tunteeksi testamentin kirjoittamisesta yhdessä juristin kanssa jäi helpotus.
– Se oli ihan tavallinen keskustelu. Testamentin tekeminen oli suuri helpotus, olisi pitänyt vain hoitaa se heti kun ryhdyin asiaa miettimään. On kiva tunne kun tiedän, että se asia on nyt ainakin hoidettu ja testamentissa lukee selvästi, mitä pitää tehdä.
Suomen Lähetysseura on mukana 24 järjestön yhteisessä Hyvä testamentti -kampanjassa. Lähetysseuran testamenttiopasta saa tilata maksutta Lähetysseuralta puhelimitse 020 7127 231, sähköpostitse testamentit@suomenlahetysseura.fi tai osoitteella Suomen Lähetysseura PL 154, 00141 Helsinki.
Sara Takala
Lisätietoja testamenttilahjoittamisesta
Testamentit tärkeä tulonlähde Lähetysseuralle: Neljä kysymystä testamentin tekemisestä
