Taimien kysyntä on kovasti kasvanut Nyasamban ja Mwamishonin kylissä sen jälkeen, kun Lähetysseuran kumppanijärjestö TCRS* aloitti siellä metsityshankkeen. Nytkin 14 000 valmiiksi täytettyä taimipottia odottaa siemeniä tuottaakseen taimia, jotka voidaan istuttaa maahan ensi vuodenvaihteessa sadekauden koittaessa.
Varsinainen metsitysalue on maa-alue Dar es Salaam – Mwanza-valtatien varrella. Hankkeen ja koulutusten myötä ihmiset ovat alkaneet istuttaa puita myös kotipihoilleen. Lisäksi niitä on istutettu koulujen, terveysasemien ja jopa pienten kauppojen pihapiireihin.
Shinyangan lääninjohtaja on kehottanut jokaista perhekuntaa koko läänissä istuttamaan 30 puuta. Kiinnostus puiden istuttamiseen on suuri ilman kehotuksiakin, sillä ilmastonmuutoksesta kärsivän alueen asukkaat näkevät monta hyvää asiaa puiden istuttamisessa. Ne suovat varjoa ja niiden toivotaan myös tuovan sateet takaisin. Hedelmäpuista saa syötävää ja puiden oksista polttopuita.
Puista on paljon hyötyä
Alexanda Wilson (25) elättää itsensä myymällä banaaneja ja viljelemällä peltoja kotinsa ympärillä. Hän on osallistunut TCRS:n järjestämiin koulutuksiin ja innostunut kasvattamaan puita tontilleen niin, että nyt taimia on kasvamassa jo noin 300.
Puista iso osa on erilaisia varjo- ja käyttöpuita, joista voi oksia katkomalla saada tarvepuuta ilman, että itse puuta tarvitsee kaataa.
– Puut puhdistavat ilmaa ja tarjoavat myös monia terveydelle hyödyllisiä aineita, Alexanda kertoo. Erilaisia luonnonlääkkeitä on perinteisesti hyödynnetty sairauksien ja esimerkiksi haavojen hoidossa.
Pihalta löytyy myös montaa eri lajia hedelmäpuita: papaijaa, avokadoa, appelsiinejä ja granaattiomenia. Ensimmäisen sadon papaijoista hän toivoo saavansa jo ensi vuoden sateiden jälkeen. Puut Alexanda on istuttanut pelloilleen niin, että viljely niiden välissä on edelleen mahdollista.
– Puut myös parantavat maaperää ja estävät multaa lähtemästä tuulen mukaan. Silläkin tavalla ne ovat hyödyksi.
Taistelua luontoa ja olosuhteita vastaan
Jokaisesta taimesta ei kasva puuta, monet kuolevat heti alkuunsa. Suurin syy taimikuolleisuuteen on kuivuus. Sateet ovat epävarmoja eivätkä tule ajallaan. Ja sitten kun sataa, sataa liikaa kerralla ja taimet hukkuvat.
Mutta jotkut lajit ovat sitkeämpiä kuin toiset. Paikallinen akaasia kestää paremmin kuin muut, alueelle vieraammat lajit. Hyväksi on myös osoittautunut TCRS:n tapa kerätä siemeniä istutusalueen vanhoista puista.
Yksi uhka puuntaimille on myös karja. Metsitysalue on kuitenkin rauhoitettu niin, että siellä ei saa laiduntaa karjaa eikä sieltä saa hakea poltto- tai rakennuspuita. Rauhoittamisen seurauksena myös vanhat kannot ja paljaiksi kalutut pensaat ovat alkaneet kasvaa uudelleen.
Teksti Mikko Pyhtilä ja Kirsi Elo
*Tanganyika Christian Refugee Service