Tuore OECD:n raportti osoittaa, että sopeutumisrahoitus muodostaa vain noin neljänneksen ilmastorahoituksesta, vaikka tavoite on 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa kymmenien miljardien dollarien rahoitusvajetta niille yhteisöille, jotka kamppailevat toimeentulostaan ilmastonmuutoksen eturintamassa. Siksi Glasgow´n ilmastokokouksessa tehty päätös sopeutumisrahoituksen kaksinkertaistamisesta tulee toimeenpanna ripeästi.
”Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta ja nakertaa kehittyvien maiden kasvun edellytyksiä. Sopeutumistoimet ovat lääke näitä kehityskulkuja vastaan. Tarpeet sopeutumiselle eivät ole vähenemässä, päinvastoin. Huolimatta monien maiden ottamista edistysaskelista kokonaisuutena päästöt ovat jatkaneet kasvuaan ja ilmastokriisin vaikutuksiin on reagoitava tässä ja nyt”, sanoo Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija, maantieteen dosentti Niko Humalisto.
Sopeutumisen ohella kokouksessa päätetään rahastosta, joka korvaa ilmastotuhoja. Kamppailua käydään siitä, ketkä ovat erityisen haavoittuvia ja siten oikeutettuja vastaanottamaan tukea ilmastokriisistä selviämiseen ja keillä taas on velvollisuus sitä maksaa.
”Rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti köyhien maiden pienviljelijöille, alkuperäiskansoille ja vammaisille ihmisille, jotka ovat kiistattomasti ilmastokriisin häviäjiä. Nykytilanteessa kehittyvät maat kilpailevat siitä, kuka on haavoittuvimmassa asemassa. Vaihtoehtona keskusteluja hidastavalle kamppailulle olisi, että tiukkojen maakategorioiden sijaan keskitytään todistetusti heikossa asemassa olevien ihmisryhmien tukemiseen”, Humalisto sanoo.
”Rahoitusvastuita on myös uudistettava. Luokittelu maksajista ja vastaanottajista perustuu vuonna 1992 vallinneeseen tilanteeseen, jonka parasta ennen -päivämäärä on jo umpeutunut. Esimerkiksi monilla Arabian niemimaan valtiolla henkeä kohti laskettu BKT on nykyisiä lahjottajamaita suurempi. Rahoitusaukkojen paikkaamiseksi etelän kasvutalouksien suostuttelu kantamaan vastuuta on tärkeä Dubain kokouksen päämäärä – unohtamatta kehittyneiden maiden omia velvoitteita.”
Kirkot näkevät ilmastokriisin vaikutukset yhteisöissään
Lähetysseura työskentelee kehittyvissä maissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen parissa. Ilmastokriisin vaikutukset ja tarve sopeutua niihin näkyvät työalueilla niin Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa. Tällä hetkellä noin puolet Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä kohdistuu ilmastotoimiin. Ilmastotyötä tehdään myös kirkollisen työn hankkeissa.
Lähetysseuran yhteistyökumppanin, Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon ilmastoasiantuntija Erick Kapira kuvaa ilmastokriisin vaikutuksia Tansaniassa.
”Tansaniassa sateet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi, mikä on vaikeuttanut perinteistä, säännöllisiin sadekausiin perustuvaa maataloutta. Tuottavuus on pienentynyt ja satoja menetetään. Seurauksena on heikentynyt ruokaturvatilanne ja lisääntynyt köyhyys erityisesti maaseudulla, jossa viljely on pääelinkeino.”
Kirkko toivoo Dubaista konkreettisia toimia uusiutuvan energian ja sään ääri-ilmiöitä kestävän yhteiskuntarakentamisen edistämiseksi. Kirkko liennyttää itse jo nyt ilmastokriisin vaikutuksia luomalla ennakkovaroitusjärjestelmiä ja lisäämällä tietoa keinoista sopeutua muutoksiin.
Niko Humalisto osallistuu ilmastokokoukseen kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun toimijoiden verkoston ACT-allianssin delegaatiossa 29.11.-9.12. Hän on median käytettävissä niin ennen kokousta kuin kokouksen aikanakin. Humaliston yhteystiedot: puh. 040 7574 036 ja niko.humalisto@suomenlahetysseura.fi.
