Muovipusseja ja roskakasoja lojuu ympäriinsä tien varsilla, roska-astioita ei juurikaan löydy julkisilta paikoilta, kotitalousjätteitä ei kierrätetä ja roskien poltosta syntyvä katku on liiankin tuttua.
Erityisesti köyhimmillä asuinalueilla jätehuoltoa ei välttämättä ole lainkaan järjestetty, mikä johtaa laittomaan jätteiden dumppaukseen siihen sopimattomille alueille. Roskat tukkivat viemäreitä ja päätyvät vesistöihin, jätekasat houkuttelevat hyönteisiä ja rottia, jotka puolestaan levittävät tauteja.
Esimerkiksi Angolan pääkaupungissa Luandassa tuotetaan 6000 tonnia jätettä päivittäin eikä kaupungilla ole resursseja sen käsittelyyn. Tulvivat vedet ja viemäreiden ylivuodot valuttavat jätteitä Atlantin valtamereen, jossa ne saastuttavat meriekosysteemiä.
Luandan ongelma on globaali, sillä Afrikan asukasluvun odotetaan nousevan 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja kuten muillakin nopeasti kasvavilla alueilla, sen suurkaupungit ovat äärirajoilla infrastruktuurin riittämättömyyden vuoksi. Mitä korkeampi tulotaso ja mitä nopeampaa kaupungistuminen on, sitä enemmän jätteitä syntyy. Maailmanpankki arvioi, että alemman tulotason maissa jätteiden määrä tuplaantuu seuraavien 20 vuoden aikana ja kustannukset niiden käsittelemiseksi nelinkertaistuvat.
Koulutan työssäni Lähetysseuran kumppaniorganisaatioita ympäri maailman ja kun keskustelemme jätteistä ja kierrätyksestä, minulle usein sanotaan, että kierrätystä ei meidän kaupungissamme ole, emmekä oikein voi tehdä ongelmalle mitään. Usein kuitenkin, kun ottaa selvää, mahdollisuuksia kierrättämiseen saattaa löytyä, sillä kierrätysmateriaalin arvo usein houkuttelee pienyrittäjiä keräämään roskia ja myymään niitä eteenpäin teollisuuden hyödyksi. Näitä pienyrittäjiä voi löytyä jopa omasta naapurustosta, ja he saattavat tulla noutamaan muovipullot tai metallijätteet ovelta asti.
Arvioiden mukaan jopa 40 % Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa tuotetusta jätteestä on orgaanista, eli kompostoituvaa. Jätteen kompostoiminen puolestaan ei vaadi suuria investointeja, sillä sitä voi tehdä myös kaupunkiolosuhteissa tai jopa omalla parvekkeella!
Kokemukseni mukaan suurin haaste jätteiden kierrätyksessä ei usein Afrikassakaan ole pelkästään kierrätysmahdollisuuksien puute vaan myös tiedon puute. Toivon, että voin itsekin Afrikassa asuessani ja työskennellessäni tehdä pienen osuuteni kierrätystiedon lisäämiseksi ja erityisesti kompostoinnin edistämiseksi.
Ruusa Gawaza
Kirjoittaja työskentelee eteläisessä Afrikassa ilmastokestävyyden asiantuntijana ja odottaa innolla keskusteluja sukulaisten ja ystävien kanssa itse perustamansa kompostin äärellä.
