Samassa konferenssissa sai alkunsa YK:n ympäristöohjelma UNEP. Globaalista ympäristöliikkeen synnystä huolimatta tänään, 50 vuotta myöhemmin, maailmassa vallitsee kolminkertainen planetaarinen kriisi:
- Ilmasto lämpenee niin nopeasti, että ihmiset ja eläimet eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutokseen. Maapallon lämpötila on noussut jo 1°C esiteollisesta ajasta. Sen seurauksena vuodenajat ovat menneet sekaisin ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja muuttuneet entistä rajummiksi.
- Elinympäristöjen tuhoutuminen ja muutos ovat ajaneet noin miljoona lajia sukupuuton partaalle. Kriittisiä elinympäristöjä sademetsistä kosteikkoihin menetetään ihmistoiminnan seurauksena, mm. maanviljelyalan kasvaessa. Metsien hakkuut, ylikalastus ja laiton villieläinkauppa vähentävät radikaalisti harvinaisia eläin- ja kasvilajikkeita.
- Saasteet myrkyttävät ilmaa, maaperää ja vesiä. Suurin osa maailman ilmansaasteista johtuu fossiilisten polttoaineiden poltosta, jotka aiheuttavat 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Maanviljelyn lannoitteet, maaperän eroosion sedimentit sekä muovijätteet saastuttavat maailman vesistöjä ennennäkemättömällä tavalla.
Tiede osoittaa, että nämä kolme toisiinsa sidoksissa olevaa planetaarista kriisiä ovat seurausta kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä ja vastuuttomasta jätteiden hävittämisestä. Tämänhetkiset kulutustarpeemme ylittävät maapallon kantokyvyn rajat jo 75 %. Jo 50 vuotta sitten Tukholmassa YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim sanoi puheessaan, että maailmamme on uhattu ihmisten itsekkäiden ja jatkuvasti kasvavien toimintojen seurauksena.
Jokaisen rooli on tärkeä.
Valtioiden, hallitusten, viranomaisten, isojen yritysten ja kansainvälisten organisaatioiden lisäksi myös yksilöillä ja kansalaisyhteiskunnalla on suuri merkitys ratkaisujen löytämiseksi. Kotitaloudet ovat uuden tutkimuksen valossa vastuussa jopa 2/3 kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Viimeisin IPCC:n raportti osoittaa, että kestävämpien elämäntapojen omaksuminen voisi vähentää päästöjämme 40–70 % vuoteen 2050 mennessä.
Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisyhteiskunta ja me yksilöt käytämme ääntämme tiedon lisäämiseksi, vaikuttamistyön vahvistamiseksi sekä niiden toimijoiden tukemiseksi, jotka tekevät kestäviä ratkaisuja. Ja että vaadimme toimijoita tilille lupauksistaan ja painostamme niitä tekemään vielä parempia, ilmastokestävämpiä ratkaisuja. Hyvä uutinen nimittäin on se, että monet ratkaisut ja ilmastokestävät teknologiat ovat jo olemassa ja ovat myös edullisesti saavutettavissa.
Vain yksi maailma -kampanja kutsuu yhteiseen, transformatiiviseen, globaaliin toimintaan maailmamme juhlimiseksi, suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Jokaisen rooli on tärkeä, sillä meillä todella on vain yksi maailma, jonka suojelemisen tuleville sukupolville tulisi olla ensisijainen tehtävämme ihmiskuntana.
Ruusa Gawaza
asiantuntija, ilmastonmuutos ja ympäristö