Anders Wikström vietti lapsuuden kesiään isoisänsä kalastajamökillä Pohjanmaan saaristossa. Isoisä oli asentanut soutuveneeseensä purjeet, ja sillä veneellä pikkupoika pääsi kokeilemaan purjehtimista ensimmäisiä kertoja.
Lapsuuden kesinä syntyi rakkaus purjehtimiseen ja ennen kaikkea mereen. Andersille meri on kuin Jumala: rajaton ja kannatteleva. Merta pitkin pääsee seilaamaan Helsingistä vaikka Hongkongiin asti. Se kannattelee pinnalla pientä purjevenettä siinä missä suurta tankkeria.
Olennaista on luottamus Jumalaan ja mereen. Kun hoitaa venettään hyvin ja tuntee sen toiminnan, voi luottaa, että vene kelluu valtavan meren päällä. Purjehtiessa ei voi olla kiire, sillä ilman moottoria täytyy seurata säätä.
Anders muistaa vuosien takaa, kun hän oli perheensä kanssa purjehtimassa Ahvenanmaalla. Oli luvattu myrskyisiä tuulia, joten perhe päätti suunnata kohti Maarianhaminaa. Avomerellä syntyi päätös.
”Katsoin itään ja näin siellä isoja pilvilaattoja. Katsoin länteen, ja siellä oli aurinkoista ja poutaa. Sitten vaimoni kanssa katseet kohtasivat. Syntyi ymmärrys, että nyt käännetään suuntaa, mennään länteen”, Anders kertoo.
Sinä kesänä Anders purjehti ensimmäistä kertaa Ruotsiin. Pian Suomen ja Ruotsin vedet eivät riittäneet. Andersin perhetuttu pyysi häntä ja hänen vaimoaan kippareiksi yritykseen, joka järjestää purjehdusmatkoja Välimerellä. Nyt perheen purjehdusreissut suuntautuvat pääosin Kreikan vesille.
Jo 26 vuotta töissä Lähetysseurassa
Anders työskentelee Lähetysseurassa rahoituksen päällikkönä. Hän vastuullaan on se, että varainhankinnassa tiedetään, mihin hankkeisiin rahoitusta tarvitaan.
Anders on työskennellyt vuodesta 1995 lähtien eri tehtävissä Lähetysseurassa. Lähetystyö on ollut vähintään yhtä kauan lähellä Andersin sydäntä kuin purjehdus. Andersin isoäiti oli lähetystyön tukija, ja hänellä oli lähetystyöstä kertovia kirjoja ja lehtiä. Kansainvälisyys tuli niiden kautta tutuksi.
Siksi Andersin oli helppo tarttua tilaisuuteen, kun silloinen Lähetysseuran ruotsinkielisen yksikön päällikkö vinkkasi avoimesta työpaikasta. Anders työskenteli alkuun varainhankinnassa asiantuntijatehtävissä. Nyt hän johtaa muita asiantuntijoita.
”Minulle on ollut yllättävän iso haaste vaihtaa roolia asiantuntijasta esimieheksi. Jättää se, että en puuttuisi ihan jokaiseen asiaan ja yksityiskohtaan”, Anders kuvailee.
Esimiehenä hän yrittää toimia valmentajana ja tukea asiantuntijoita kohti yhteistä päämäärää. Näin asiantuntijat pääsevät soveltamaan omaa osaamistaan vastaan tuleviin ongelmiin.
Anders kehuu, että Lähetysseuran työntekijät ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä. Kääntöpuolena on se, että työ voi olla kuluttavaa, kun sitä tekee koko sydämellään. Siksi työllä on hyvä olla vastapaino, kuten vaikkapa purjehdus.
Anders kokee itselleen tärkeäksi sen, että pääsee isännöimään purjehduksia Välimerellä. Yhteisillä matkoilla pääsee tutustumaan eri taustoista tuleviin ihmisiin, joilla ei ole sidettä seurakuntaan. Samalla oma ajatusmaailma avartuu.
Teksti: Tarmo Ylhävuori
