Moni ei olisi uskonut, että voimme tosiaan tehdä työmme ja opiskella näin hyvin etänä. Sama havainto pätee niin Suomessa kuin Tansaniassa. Tämä juttu kertoo, millaisia opetusmetodeja tansanialaisissa korkeakouluissa on otettu käyttöön viime kuukausina ja miten ne eroavat suomalaisten käytäntöjen muutoksesta.
Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu sulkivat tilansa 18. maaliskuuta alkaen. Tansaniassa ensimmäinen koronavirustapaus julkistettiin 16. maaliskuuta, ja koulujen sulkemisesta ilmoitettiin seuraavana päivänä. Yliopistot Tansaniassa sulkivat ovensa samana päivänä kuin Suomessa, 18. maaliskuuta.
Makumiran yliopisto Pohjois-Tansaniassa oli juuri päättänyt ensimmäisen lukukautensa, ja opiskelijat olivat lomalla. Loma venyi yli kahden kuukauden mittaiseksi.
Doward Kilasi toimii yliopistonlehtorina Makumiran humanistis-kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän opettaa opetushallinnon maisteriohjelmassa tutkimusmenetelmäkursseja. Yliopiston sulkemisesta huolimatta hän päätti kokeilla, onnistuisiko opetus etänä. Opettamistaan kursseista hän valitsi etäkurssiksi laadullisten tutkimusmenetelmien kurssin, joka kuuluu maisteriohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetusohjelmaan.
– Ryhdyin opettamaan etänä, koska ajattelin että muuten työt kasautuvat siihen, kun yliopisto taas avautuu, Kilasi kertoo.
Hänen vastuullaan on myös hallinnollisia tehtäviä, joten opetusta kannatti yrittää jatkaa kaikin keinoin etänä.
Väylänä Kilasi käytti Whatsapp-viestisovellusta ja sähköpostia.
– Päätin käyttää Whatsappia, kun huomasin, että se toimii myös tietokoneella. Silloin viestien kirjoittaminen on nopeampaa.
Kilasi lähetti ja vastaanotti tehtäviä sähköpostilla, mutta vuorovaikutukselliset opetustuokiot pidettiin Whatsappissa. Kaikilla opiskelijoilla oli älypuhelimet ja kyseinen viestisovellus jo valmiiksi, joten uutta tekniikkaa ei tarvinnut opetella. Välillä Kilasia turhautti viestinnän hitaus.
– Vastauksen kirjoittamiseen kuluu aikaa. Se on hitaampaa kuin suullinen keskustelu lähiopetuksessa, hän kertoo.
Digitaalisuus voi tukea ujompia oppilaita
Silti tilanteesta paljastui paljon hyviä puolia. Kilasi luettelee hyötyjä: käyty keskustelu säilyy sovelluksessa, opiskelija voi lukea keskustelua myöhemmin ja esittää kysymyksiä, ja myös opettaja voi lisätä kommentteja jälkikäteen. Ei tarvitse odottaa seuraavaa oppituntia.
Doward Kilasi oli yllättynyt siitä, miten innokkaasti oppilaat lähtivät etäopiskeluun mukaan. Tällaista ei oltu tehty ikinä aikaisemmin.
Sellaisetkin oppilaat, jotka käyttäytyvät luokkatilanteessa passiivisesti, olivat etäopetuksessa aktiivisia.
Kilasi arvelee selittäväksi tekijäksi ujoutta.
– Olin ajatellut, että heitä ei kiinnosta. Etäopetuksessa he kuitenkin kirjoittivat kommentteja välittämättä kielivirheistä tai epävarmuuksistaan.
Kilasi halusi kannustaa erityisesti näitä opiskelijoita ja kehui heitä aktiivisuudesta. Eräskin opiskelija, jota hän oli jo pitänyt toivottamana tapauksena, osallistui keskusteluihin, kommentoi ja kyseli jatkuvasti. Aiemmin Kilasi luuli häntä ylimieliseksi, mutta nyt hän oivalsi että ongelmana olivat vain sosiaaliset tilanteet.
Makumiran yliopisto aukaisi ovensa 1. kesäkuuta. Etäopetuksen hyödyt eivät kuitenkaan jää tähän: Kilasi tietää nyt opiskelijoistaan ujot tapaukset ja jatkaa heidän kannustamistaan.
– Voisin myös harkita sellaista, että pohdiskelevista Whatsapp-keskusteluista tulisi kurssien yksi työskentelymuoto luentojen ja esseiden lisäksi, Doward Kilasi sanoo.
Etäopiskelussa korostuu itseohjautuvuus
Nyakaton raamattuopistossa etäopiskelu on niin ikään onnistunut sähköpostin ja Whatsappin kautta. Tosin yhteydenpito ei ole ollut kovin säännöllistä, kertoo teologisten aineiden opettaja ja Lähetysseuran työntekijä Hanna Oja-Nisula.
– Hankaluus meillä on se, että monetkaan opiskelijat eivät ole tottuneet itseohjautuvaan opiskeluun.
Kesäkuussa Nyakaton opetus jatkuu lähiopetuksena, mutta ulkomailla olevat opettajat osallistuvat Google Classroomin ja Skypen kautta. Skypen avulla heijastetaan opettaja luokan seinälle, ja Googlen alustalta löytyvät muistiinpanot ja tehtävät.
Myös Suomessa on huomattu, että etäopetuksen onnistuminen riippuu osittain opiskelijan itseohjautuvuudesta. Projektiasiantuntija Marko Teräs Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo havainneensa, että jotkut oppilaat etääntyvät entisestään, kun tunnille ei tarvitse ilmestyä tiettyyn aikaan. Silloin kyse on itseohjautuvuustaidoista.
Opettajillekin tilanne tuli nopeasti, joten pärjäämiseen vaikutti se, miten paljon kokemusta etäopetuksesta on kertynyt aiemmin.
– Tämmösessa kiiretilanteessa ei hirveästi mietitä pedagogisia prosesseja. Niin se on ollut ympäri maailmaa, Teräs kertoo.
Haasteena nettiongelmat ja järjestelmien määrä
Teräs on perehtynyt etäopetuksen mahdollisuuksiin jo 15 vuoden ajan ja vetää nykyään koulutuksen digitalisaation kriittisen tutkimuksen tutkimusryhmää. Yhteistyöhankkeessa kaakkoisaasialaisten korkeakoulujen kanssa Teräs huomasi, että kun nettiyhteydet ja tietotekniset laitteet ovat joissain paikoissa niin huonosti saatavilla, opiskelu pandemia-aikaan muuttui vaikeaksi. Tosin esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa samaa ongelmaa ei ollut.
Tansaniassakaan opiskelijat eivät välttämättä aina halutessaan pääse nettiyhteyksien äärelle. Maassa on kuitenkin edistynyttä digitalisaatiota, Teräs arvioi. Hän oli nimittäin kouluttamassa tansanialaisia opettajaopiskelijoita Dar es Salaamissa kymmenen vuotta sitten.
– Huomasin jo silloin, että maassa tehdään etenkin kännyköillä paljon sellaista, missä idea on mielenkiintoinen mutta toteutus helppo ja kevyt, Teräs kertoo.
Sekä Suomen että Tansanian korkeakouluissa yhtäkkinen etäopetus on näyttänyt, missä tilassa digitalisaatio on.
– Digitalisaation taso vaihtelee. Suomalaisissakin korkeakouluissa on edelleen samoja kipukohtia kuin kymmenen vuotta sitten.
Suomalaisten opettajien tuskan aiheeksi muodostuivat eri järjestelmien määrä. Tampereen ammattikorkeakoulussakin käytettiin Moodlea, Zoomia, Panoptoa, Teamsia ja Skypeä.
– Se vähän sekoittaa pakkaa, Teräs myöntää.
Tansanian korkeakoulut aukaisivat ovensa 1. kesäkuuta. Makumiran yliopistossa vartijat olivat porteilla vahtimassa maskien käyttöä ja käsien pesua. Suomessa on siirrytty kesälomille, ja Marko Teräs ei usko että syksylläkään siirrytään pelkkään lähiopetukseen.
–Keskusteluissa on, jatketaanko etäopetusta. Se on realismia.
Teksti: Virve Rissanen ja Katri Niiranen-Kilasi
