Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Onandjokwen sairaalan rakennustyöt aloitettiin lähetystyöntekijä Selma Rainion johdolla Pohjois-Namibiassa. Sairaala, joka rakennettiin suomalaisin keräysvaroin, on toiminut uranuurtajana alueen terveydenhuollossa. Osana kansalaisyhteiskuntaa Lähetysseura on ollut mukana luomassa puitteet terveydenhuollolle ja koulutukselle sairaaloiden, koulujen ja yliopistojen kautta eri puolilla Aasiaa ja Afrikkaa. Ilman lähetysjärjestöjen ja kirkkojen isoa työtä yhteiskunnallinen infrastruktuuri etenkin Saharan etelänpuoleisen Afrikan syrjäseuduilla näyttäisi hyvin toisenlaiselta.
Kun vastuu työstä on siirtynyt paikallisille kirkoille, on selvää, että keskeisiä julkisia palveluja ei pystytä ylläpitämään kolehtituotoilla. Suuri määrä rakennettuja laitoksia on luovutettu valtioille. Onandjokwen sairaala toimii nykyään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä: kirkko omistaa sairaalan, mutta se on osa valtion sairaanhoitojärjestelmää – ja valtio saa resurssinsa verotuksen kautta.
Toimintamaiden verotus on Lähetysseuralle ja meidän kumppaneillemme tärkeä kysymys. Kattava verotus, joka käytetään läpinäkyvien periaatteiden mukaisesti, on prioriteetti yhteiskunnallisesti aktiivisille kirkoille. Valitettavasti monessa maassa suuria summia valuu pois järjestelmästä. Sallivan lainsäädännön kautta kansainväliset yhtiöt pystyvät tekemään voittoja ja siirtämään niitä maiden verotuksen ulottumattomiin veroparatiiseihin tai nimettömille pankkitileille.
Me suomalaiset olemme kasvaneet hyvinvointiyhteiskunnassa, missä kattavan verotuksen kautta olemme saaneet koulutuksen, terveydenhuollon ja muut yhteiskuntapalvelut. Maamme ei ole vapaa epäkohdista, mutta tasavertaisuusajattelu on tärkeä tekijä yhteiskuntamme menestyksessä.
Tällä hetkellä olemme maailmanlaajuisten haasteiden edessä. Jo ennen koronaa keskustelimme ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään vaadittavista investoinneista, joita tarvitaan edelleen. Suomi on myös sitoutunut YK:n Agenda 2030:een, jonka tavoitteena on kestävä kehitys kaikkialla. Evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälisenä toimijana Lähetysseuran haluaa vaikuttaa siihen, että Suomi edelleenkin sitoutuu globaaliin vastuuseen. Jos kriisit kasvattavat eriarvoisuutta maailmassa, ongelmat ovat edessämme entistä suurempina.
Kansallisten ja kansainvälisten haasteiden voittamiseksi tarvitaan niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin osallistumista. Kokemuksemme Aasiasta ja Afrikasta osoittavat, että kattavalla verotuksella – tai sen puutteella – on ratkaisevan tärkeä rooli kestävän kehityksen rakentamisessa. Maailmanlaajuinen, 350 kirkon muodostama Kirkkojen maailmanneuvosto ja Luterilainen maailmanliitto ovat nostaneet esiin verotuksen oikeudenmukaisuutta Zacchaeus-kampanjallaan. Luterilainen Maailmanliitto puhuu verotuksesta hyväntahtoisuustalouden asiakirjassa Towards a Convivial Economy. Myös paavi Franciscus on puhunut voimakkaasti taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Viimeksi helmikuussa paavi otti kantaa rikkaiden verohelpotuksia ja veroparatiiseja vastaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja valtiovarainministerien kokouksessa.
Näistä syistä Lähetysseura on mukana #430 mahdollisuutta -kampanjassa. Saamassamme runsaassa palautteessa on tullut kiitosta, mutta myös kritiikkiä erityisesti siitä, että kampanjaan sisältyy yksityiskohtaisia verotuksen kehittämiskohteita, nykyisen verolain mukaisesti toimiminen leimaantuu ja että olemme väärässä porukassa. Monet ovat myös esittäneet, että lähetysjärjestölle ei ole ollenkaan soveliasta ottaa kantaa poliittisissa kysymyksissä, kuten esimerkiksi veroasioissa.
Olemme vilpittömästi pahoillamme, että osallistumisemme kampanjaan on koettu leimaavaksi. Lähetysseura on kuitenkin mukana tukemassa yksityisen sektorin kehitystä ympäri maapalloa. Osallistumalla yhteiseen kampanjaan haluamme oman tehtävämme puitteissa kiinnittää huomiota siihen, miten Suomi jatkossakin voi osallistua kansainvälisten haasteiden kohtaamiseen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, ilmastomuutoksen vaatimiin toimiin ja kehitysyhteistyöhön. Meidän kannaltamme oleellinen viesti on, että kehitysmaat kärsivät kaikkein eniten verovälttelystä, ja siksi vero-oikeudenmukaisuuden tulee olla keskeinen osa kehityspolitiikkaa. Tärkeää on, että kansainvälisesti verovälttelyä ja veronkiertoa ehkäistään myös panostamalla kehittyvien maiden veronkantokyvyn vahvistamiseen.
Olemme 160 vuoden aikana kantaneet kansainvälistä vastuuta toimintamme ja vaikuttamisen kautta. Tämä näkyy esimerkiksi Onandjokwen sairaalan ja muiden laitosten rakentamisessa. Keskeiset yhteiskuntapalvelut ovat kuitenkin niin tärkeitä, että vastuuta ei voi jättää vain lahjoittajien tai kansalaisjärjestöjen varaan. Kutsumme jatkossakin ihmisiä mukaan vaikuttamaan oikeudenmukaisuuden puolesta Agenda 2030 -tavoitteiden sloganin mukaisesti: Ketään ei jätetä.
Kirjoittaja: Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson
