Mitä ylioppilaskirjoituksissa kannattaisi kirjoittaa? Mistä aineista on eniten hyötyä jatko-opintoihin pääsemiseen? Siinä missä suomalainen nuori pohtii näitä kysymyksiä, samat kysymykset ovat vastassa myös Palestiinalaisalueilla sijaitsevien Lähetysseuran kummikoulujen opiskelijoilla.
Uskonto ei ole Suomessa ollut kirjoitettavien ylioppilasaineiden suosituimpia, mutta toisin on Palestiinalaisalueilla. Kun kristinuskon kirjoittaminen loppukokeissa tuli mahdolliseksi viime vuonna, tilaisuutta käytti hyväkseen 590 kokelasta. Ai miksikö? Juuri siitä syystä, että hyvillä arvosanoilla kirjoitettu aine avasi ovia jatko-opintoihin.
– Haluan todellakin rohkaista koulumme kristittyjä opiskelijoita tekemään loppukokeen kristinuskossa. Viime vuoden tulokset olivat 95–100 prosentin välillä, ja monen opiskelijan kohdalla hyvä tulos antoi riittävät pisteet yliopistoon pääsemiseen, kertoo Anton B. Nassar, joka toimii Betlehemissä sijaitsevan Dar Al Kaliman koulun rehtorina. Nassar oli mukana kuuden hengen ekumeenisessa komiteassa, joka laati sisältöjä kristinuskon oppimäärään.
– Prosessi vei aikaa kahdeksan vuotta. Viimeisessä vaiheessa teimme kaksi vuotta työtä palestiinalaishallinnon ministeriön kanssa, kun kävimme läpi oppimäärän sisältöjä ja viimeisen kouluvuoden oppikirjan tekstejä.
– Tärkeää on ennen kaikkea se, että kristinuskon nostaminen islamin rinnalle kirjoitettavien aineiden joukkoon tukee kristillisistä kodeista tulevien opiskelijoiden identiteetin vahvistamisessa, Nassar sanoo. Palestiinalaisalueilla kristinusko on vähemmistöuskontona, sillä väestöstä kristittyjä on enää noin prosentti.
Iina Matikainen