Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Mahdollisuus koulunkäyntiin auttaa vammaisia lapsia itsenäiseen aikuisuuteen

Kalle Havumäki (keskellä) ja Sanna Sepponen kertoivat Tansanian-matkojensa kokemuksista. Havumäki on räppäri
Kalle Havumäki (keskellä) ja Sanna Sepponen kertoivat Tansanian-matkojensa kokemuksista. Havumäki on räppäri

Vammaisten asiallinen kohtelu sekä mahdollisuus koulunkäyntiin nousivat vahvasti esille Maailma kylässä -festivaalin asiaohjelmissa sunnuntaina 24.5.

Sekä sambialainen Yvonne Zimba ja suomalainen Kalle Havumäki kehottivat ihmisiä karistamaan ennakkoluulot vammaisia kohtaan ja kohtelemaan heitä tasa-arvoisina ihmisinä. Molemmat ovat kärsineet kiusaamisesta kouluaikana.

Vaikka koulunkäynti oli joskus raskasta, molemmat arvostavat sitä, että he ovat voineet käydä koulua. Yvonne Zimba opiskelee nykyään Suomessa, ja Kalle Havumäki on töissä Radio Valossa.

Myös Toisenlaiset frendit -sarjasta tunnettu Sanna Sepponen arvostaa koulunkäyntiä. Hän vieraili viime syksynä Tansaniassa ja tapasi siellä kehitysvammaisia lapsia, jotka eivät voineet käydä koulua.

”Tapasin siellä pienen pojan, Abun, ja toivon, että hän pääsee kouluun”, Sepponen muisteli matkaansa. ”Kerroin omasta elämästäni, opiskelusta, työstä ja harrastuksista. Olin heille rohkaiseva esimerkki.”

Vammaisille on usein tarjottu omia kouluja mutta Yvonne Zimba sanoo, että vammaisten pitää käydä koulua muiden lasten kanssa.

”Jos tottuu olemaan vain vammaisten kanssa, koulun jälkeen on vaikea sopeutua tavalliseen elämään.”

Zimba sanoo myös, että kun vammaiset käyvät koulua tavallisessa koulussa, se muokkaa muiden oppilaiden asenteita ja lisää heidän tietoaan vammaisuudesta.

Kehitysvammaisuudesta johtuvat oppimisvaikeudet vielä tunnistamatta

Suomessa yhä useampi vammainen pystyy elämään itsenäistä elämää, mutta monissa maissa työ vammaisten elinolojen parantamiseksi on vasta alussa.

Opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski kertoi, että ulkoministeriön yhteistyöjärjestöt ovat tehneet monissa maissa paljon työtä asenteiden muuttamiseksi, mutta koulutuspolitiikka ei ole niissä vielä muuttunut. Ulkoministeriö on teettänyt evaluaation, jossa tarkastellaan vammaisten opiskelua tavallisissa kouluissa kymmenen vuoden ajalla.  

”Koulutuksessa ei vielä ymmärretä erityistyön tarpeita”, Karakoski sanoi. ”Sokeiden ja kuurojen tarpeet on huomattu, mutta kehitysvammaisuutta ja siitä johtuvia oppimisvaikeuksia ei aina tunnisteta. Näin oppilaat eivät myöskään saa tarvitsemaansa tukea.”

Karakoski toivoo, että valtiot ottavat vastuuta koulutuksesta ja huolehtivat myös erityisopetuksen oppimateriaalista. Vammaisten pitää voida käydä koulua yhdessä muiden lasten kanssa kokonaisuus huomioon ottaen.

”Kuitenkaan ei saa tehdä ratkaisuja, jotka vaikeuttavat vammaisten koulunkäyntiä.”

***

Suomen Lähetysseura ja Vammaiskumppanuus ry järjestivät Maailma kylässä -festivaaleilla sunnuntaina 24.5. kaksi ohjelmaa, jotka käsittelivät vammaisten ihmisten asemaa Suomessa ja ulkomailla.

ja hän musisoi yhdessä tansanialaisten vammaisten kanssa paikallisessa yhteisöradiossa. Sepponen puhui matkallaan mm. vammaisten erityisopettajiksi valmistuville opiskelijoille. Paneeliin osallistui myös Radio Valosta Markus Vähälä Kuva: Moulget Amaru
ja hän musisoi yhdessä tansanialaisten vammaisten kanssa paikallisessa yhteisöradiossa. Sepponen puhui matkallaan mm. vammaisten erityisopettajiksi valmistuville opiskelijoille. Paneeliin osallistui myös Radio Valosta Markus Vähälä Kuva: Moulget Amaru