Kuurojen opetuksen tukihanketta Etiopiassa on vuosien varrella palkittu sekä Etiopiassa että kansainvälisesti. Myös viime vuonna työ kantoi hedelmää – konkreettisesti. “Viime vuoden työni tärkein tulos on viittomakielen sanakirjan uusi painos”, sanoo Lähetysseuran Etiopiassa työskentelevä asiantuntija Mekonnen Mulat.
Sanakirjan uuteen, kuudenteen painokseen on lisätty esimerkiksi hedelmien nimiä. Lähetysseuran työn tuloksena syntynyt sanakirja on ollut pioneerityötä ja laajasti käytössä koko maassa.
”Viittomakielen sanakirja on tärkeä työkalu kaikille, jotka haluavat opetella viittomaan. Tämä on alkeissanakirja, jota käytetään koko maan kouluissa”, Mekonnen sanoo.
Koreja kiitokseksi
Viittomakielisten materiaalien kysyntä kasvaa sitä mukaa kuin tietoisuus kuulovammaisuudesta ja vammaisten ihmisten oikeuksista leviää. Moni koulu ja valtion viranomainen haluaa kouluttaa työntekijöitään viittomakielestä, mikä tarkoittaa Mekonnenille paljon työmatkoja. Viime vuodelta hänen mieleensä jäi erityisesti vierailu Itä-Etiopian Hararissa, jossa työtä kuurojen ihmisen hyväksi ei vielä juuri ole tehty.
”Nyt moni kuuro lapsi on saanut mahdollisuuden päästä kouluun, ja viranomaiset tukevat heitä paremmin kuin ennen. Aluehallinto ja kouluvirasto kiittivät meitä koulutuksista antamalla lahjaksi paikallisia värikkäitä koreja. He olivat todella tyytyväisiä”, Mekonnen kertoo.
Työntäyteinen juhlavuosi
Lähetysseuran työ kuurojen etiopialaisten koulutuksen puolesta alkoi vuonna 2003, eli hanke täytti viime vuonna 20 vuotta. Ruohonjuuritason työn lisäksi on tehty vaikuttamistyötä, jonka ansiosta Etiopian valtionhallinnon edustajat ovat jo melko hyvin tietoisia kuurojen kansalaistensa oikeuksista. Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa valtio palkkasi 150 kuuroa opettajaa. Nykyään valtio vaatii, että jokaisessa koulussa pitäisi olla ainakin yksi viittomakieltä osaava opettaja.
”Valtion edustajat kysyvät meiltä, mistä tulkkeja saa”, Mekonnen kertoo. Tähän tarpeeseen Lähetysseura tuki viittomakielen tulkkeja oman liiton perustamisessa. Viime vuonna liitto sai oman toimiston ja rahoittaa nyt toimintansa jäsenmaksuilla. Liiton ansiosta tulkkien on helpompi tarjota palveluitaan esimerkiksi valtiolle.
Puurtaminen jatkuu konfliktien keskellä
Vaikka asenneilmapiiri kuuroja kohtaan on Etiopiassa muuttunut, edelleen löytyy kyliä, joissa kuuroja lapsia piilotellaan eikä heitä haluta lähettää kouluun.
”Vanhemmat uskovat, että vammainen lapsi on Jumalan rangaistus synneistä. He pelkäävät tulevansa syrjityksi yhteisössään, jos muut saavat tietää lapsen vammaisuudesta”, sanoo Lähetysseuran asiantuntija Mekonnen Mulat. Tällaisia uskomuksia on esimerkiksi Etelä-Etiopiassa Kenian rajan lähellä. Lähetysseuran työtä kuurojen koulutuksen parantamiseksi vaikeuttaa myös maan konfliktiherkkä tilanne. Kaikkia suunniteltuja matkoja ei ole voitu toteuttaa, koska alueelliset levottomuudet rajoittavat liikkumista. Hanke on valtakunnallinen, joten koulutuksia voi onneksi pitää joustavasti eri alueilla.
”Tällä hetkellä isoin haaste ovat kuurot oppilaat viidennestä luokasta ylöspäin. Heidät saatetaan laittaa luokkiin kuulevien kanssa ilman tulkkia. Vaikuttamistyö eli keskustelut viranomaisten kanssa siis jatkuvat”, Mekonnen sanoo.
Kuurojen opetuksen tukihanketta tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin.
Teksti: Virve Rissanen
