Valtioneuvosto hyväksyi torstaina Suomen uuden Afrikka-strategian. Lähetysseura osallistui strategian valmisteluvaiheen konsultaatioihin ja pitää strategiaa monin kohdin onnistuneena.
”Strategiassa on merkittävää siirtyminen kohti moniperustaista kumppanuutta, jolla pyritään ratkomaan yhteisiä kehityshaasteita ilmastonmuutoksesta eriarvoistumiseen. Se korostaa, että yhteistyössä tarvitaan niin valtioita, yrityselämää, kansalaisyhteiskuntaa kuin tiedeyhteisöä, sanoo Lähetysseuran kehitystalouden asiantuntija Niko Humalisto.
”Nähtävissä on myös siirtymä pois kolonialistisesta ajattelutavasta, jossa valtava manner nähdään vain auttamisen kohteena. Strategia korostaa Afrikan valtioiden vastuuta ja kykyä johtaa omaa kehitystään. Meille Lähetysseurassa tämä on tärkeä painotus, sillä toimimme Afrikassa aina paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja heillä on omistajuus työhön.”
Strategia tukee ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua
Humalisto kiittää myös strategian talouspainotuksia.
”Strategiassa taloudellinen kasvu kiinnittyy vähähiiliseen kierto- ja digitalouteen. Se on merkittävä askel kohti mantereen talousjärjestelmien uudistumista tavalla, joka tukee globaalien ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua. Näillä sektoreilla todennäköisesti löytyy myös mahdollisuudet suomalaisten toimijoiden yhteiseen innovointiin.”
Humalisto pitää kuitenkin ongelmallisena, että talouskehityksen yhteydessä strategia ei mainitse köyhyyden tai eriarvoisuuden poistamista, jossa monipuolisempi yhteistyö tutkimuslaitosten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa olisi avainasemassa juurruttamaan innovaatioita kehityshaasteiden ratkaisuun. Puutteena on myös, että ilmastorahoituksen toimeenpanossa korostuvat finanssisijoitukset eikä niinkään tutkimuslaitoksille tai järjestöille suunnatut kehitysyhteistyöinstrumentit.
Huomio Afrikan nuoriin
Lähetysseuran Tansaniassa työskentelevä lasten oikeuksien asiantuntija Anna Holmström kiittelee strategian vahvaa painostusta nuoriin ja toivoo, että nuoret ja koulutus pidettäisiin keskiössä, kun investoidaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
”Ilmastomuutoksen vaikutukset tulevat vaikuttamaan eniten Afrikan nuorten elämään, ja olisi tärkeää, että investoitaisiin siihen, että nuoret saavat kouluissa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Esimerkiksi ympäristökasvatuksen opetuksen lisääminen on yksi keino tähän. Näin vaikuttavuus on suurempaa kuin yksittäisissä projekteissa. Esimerkiksi Lähetysseurassa olemme tehneet onnistunutta työtä opettajien koulutuksen kehittämisessä ja ympäristökasvatuksen opetuksen roolin vahvistamisessa Tansaniassa. Samalla tavalla voidaan edistää myös lisääntymisterveyttä, kun peruskoulutuksen kautta voidaan lisätä terveyskasvatusta. Suomella on itsellään hyviä kokemuksia tästä.”
Holmström pitää strategian puutteena sitä, että syrjittyjen ryhmien osallisuus, kuten vammaisten ihmisten oikeudet, eivät näy strategiassa tarpeeksi.
”Vammaisten oikeuksia ei käsitellä esimerkiksi koulutuksen ja naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Vammaiset lapset ja naiset kokevat enemmän esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kuin muut. Kuitenkin strategia korostaa yhteisiä kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita, joiden periaate on, että ketään ei jätetä ulkopuolelle.”
Uskonnollisten johtajien rooli tunnustetaan
Holmström on iloinen, että strategiassa on maininta perinteisten ja uskonnollisten johtajien roolista.
”Suomessa ei aina ymmärretä uskonnon keskeistä roolia afrikkalaisten ihmisten elämässä. Uskonnolliset johtajat ovat kuitenkin tärkeä taho esimerkiksi lapsiavioliittojen vastaisessa työssä, ehkäisyn hyväksyttävyyden lisäämisessä ja rauhan edistämisessä.”
Teksti: Minna Havunen
