“Näin naisia raiskattavan sekä ihmisiä tapettavan, kidutettavan ja orjuutettavan. Näin kansamme oikeudet rikottuina armeijan toimesta sisällissodassa. Niinpä päätin opiskella ihmisoikeuksista ja puhua julkisesti erityisesti niiden naisten asemasta, jotka kokevat seksuaalista ja sukupuolesta johtuvaa väkivaltaa”, Naw Nsher Nsher kertoo.
Nyt Nsher työskentelee naisjärjestö Women’s League of Burman pääsihteerinä. Hänen sydämensä palaa vähemmistökansansa, karenien, puolesta puhumiseen – erityisesti naisten, jotka asuvat pakolaisleireillä Myanmarin ja Thaimaan rajan läheisyydessä.
Naistenjärjestön tavoitteena on ajaa ihmisoikeustavoitteita ja vastustaa sotilasjunttaa. Vaikka poliittinen vaikuttaminen on pääosassa Nsherin työssä, helmikuun 2021 sotilasjuntan valtaantulon jälkeen pakolaisten määrä on kasvanut ja vaatinut valtavasti myös naistenryhmän humanitaarista apua. Apua viedään viidakkopolkuja pitkin kahdesti viikossa Thaimaasta Myanmarin puolelle. Monin paikoin ihmiset ovat täysin riippuvaisia rajan yli tulevasta avusta. Erityisesti raskaana olevien naisten auttaminen painaa Nsherin mieltä.
Pakolaisten on vaihdettava koko ajan paikkaa, sillä armeija ei jätä pakolaisleirejä rauhaan. Järjestö vetoaakin kansainväliseen yhteisöön lentokieltoalueen ja humanitaarisen alueen saamiseksi Myanmariin, jotta pakolaiset voisivat elää turvallisesti ilman pelkoa ilma- tai maaiskuista. Samalla järjestö vetoaa siihen, ettei lentopolttoainetta myytäisi Myanmariin. Jos hävittäjät eivät voi lentää, vähentää se ilmaiskuja kyliin.
Usko kannattelee epätoivon hetkillä
Naw Nsher Nsher kokee baptistikristittynä, että kirkko on osa vallankumousta sotilasjunttaa vastaan. Hän pitää rukousta ja paastoa tärkeänä osana kirkon tehtävää vaikeina aikoina.
”Uskon tavoitteeseemme. Meidän täytyy tehdä asioita, joita meidät on tarkoitettu tekemään ja meidän tulee olla uskollisia sille, mihin uskomme.”
Nuorelle aktivistille poliittinen vaikuttaminen, humanitaarinen avustaminen ja usko kulkevat sujuvasti käsi kädessä.
”En pelkää puhua julkisesti. Rukoilen viisautta ja rohkeutta, kun puhun Myanmarista. Uskon Jumalan auttavan. Laulaminen merkitsee erityisen paljon, sillä silloin avaamme sielumme Jumalalle.”
Naw Nsher Nsher toivoo, että seisoisimme solidaarisina Myanmarin kansan rinnalla emmekä unohtaisi heitä. Jotkut puhuvat, jotkut tekevät. Nuori ihmisoikeustaistelija ei vain puhu, vaan tekee kaiken mahdollisen auttaakseen maataan ja pakolaisia, vaikka oman henkensä uhalla. Hänen kaltaistensa ihmisten kanssa tulee sellainen olo, että on kohdannut jotakin pyhää – jopa keskellä yhtä aikamme suurinta konfliktia.
Teksti ja kuvat: Olli Pitkänen
Suomen Lähetysseura on toimittanut humanitaarista apua Myanmariin viimeisen vuoden ajan Suomen seurakuntien ja yksityislahjoittajien tuella.
