Tansanian Morogorossa tehtiin maaliskuun lopussa tärkeä maasaityttöjen terveyttä edistävä päätös: alueen maasait päättivät lopettaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen. Kylien naisjohtajat ottivat tehtäväkseen viedä tietoa eteenpäin. Kirkko ja Suomen Lähetysseura järjestivät kokouksen, jossa päätös syntyi.
Maasainaisten kokoukseen tuli rankoista sateista ja huonoon kuntoon menneistä teistä huolimatta 80 naista eri puolilta laajaa Morogoron hiippakuntaa. Kokousta edelsi perinteisten maasaijohtajien tiukka päätös lopettaa tämä perinne.
– Tämä päätös yllätti meidät ja tunne on sanoinkuvaamaton. Muutos tässä asiassa on tuntunut toivottomalta, mutta olemme silti jatkaneet opetusta, kertovat lähetystyöntekijät Anna-Riitta Holmström ja Oskari Holmström, jotka ovat tehneet työtä maasaiden parissa Morogorossa viisi vuotta.
Etuhammasta ei enää poisteta
Kristitty maasaikätilö Rebecca Lembile Sailutye kertoi aluksi kokouksen naisedustajille, mitä vahingollisia tapoja on jo poistettu ilman, että se olisi haitannut maasaiden elämää. Enää maasait eivät esimerkiksi leikkaa korvanlehteänsä eivätkä poista toista etuhammasta.
Rebecca Lembile työskentelee Morogoron sairaalassa vastasyntyneiden ja pienten lasten osastolla. Hän on hoitanut työssään silpomisen takia sairaalaan tuotuja pieniä tyttöjä. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen kiellettiin Tansaniassa lailla vuonna 1998, jonka jälkeen maasaiäidit siirtyivät teettämään toimenpiteen salaa 1–3-vuotiaille. Rebecca Lembilen puhe vakuutti asiasta ne naiset, jotka empivät vielä kantaansa. Naiset päättivät yksimielisesti lopettaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen.
Ennen tytöt silvottiin 12–14-vuotiaina, ennen naimisiinmenoa. Toimenpide ja siihen liittyvä juhla oli myös aikuistumisriitti. Kokouksessa päätettiin, että aikuistuville tytöille järjestetään juhlat, vaikka silpominen lopetetaan.
Johtajat valvovat nyt kyliä
– Tyttöjen ympärileikkaukset ovat alueellamme historiaa muutaman vuoden kuluttua. Perinteiset maasaijohtajat ja kylien naisedustajat menevät nyt kyliin ja vievät tiedon, Rebecca Lembile uskoo.
Maasaijohtaja Kilindi Lestino on hiippakunnan maasainkielisen esikoulukomitean puheenjohtaja ja aktiivinen vaikuttaja. Kilindi Lestinon mukaan päätöstä silpomisen lopettamisesta aiotaan valvoa. Valvontaa tekevät maasaijohtajat – niin miehet kuin naiset – papit, evankelistat, opettajat ja valtion viranomaiset.
Morogoron hiippakunnan piispa Jakob Mameo ole Paulo on erittäin tyytyväinen siihen, että Lähetysseuran ansiosta ja rahallisella tuella kokous pystyttiin järjestämään.
– Erinomaista! Maasait ovat sitoutuneet tähän päätökseen, koska he tekivät sen itse, piispa toteaa.
Lapsiavioliitot halutaan historiaan
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on ollut tähän asti yleistä Morogoron seudun maasaikylissä. Toimenpiteessä on poistettu pienet häpyhuulet ja klitoris. Haavoja on hoidettu lehmän lannasta ja maitorasvasta tehdyllä tahnalla. Silpominen on johtanut tytöillä vakaviin verenvuotoihin ja toistuviin tulehduksiin. Äidit ovat pelänneet hakea apua rangaistuksen pelossa. Toimenpiteen teettämisestä voi saada sakkoja tai vankeusrangaistuksen.
Lähetysseuran työntekijät ja muut toimijat alueella ovat jo pitkään taistelleet maasaityttöjen sukupuolielinten silpomista vastaan. Anna-Riitta ja Oskari Holmström ovat järjestäneet viiden vuoden ajan koulutuksia, joissa on opetettu tämän perinteen haitallisuudesta ja laittomuudesta.
Tansanian hallitus allekirjoitti helmikuussa kansainvälisen sopimuksen tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Maassa aiotaan nyt taistella entistä voimakkaammin tyttöjen sukupuolielinten silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan.
Oskari Holmström nosti aiheen esille maaliskuussa esikoulukomitean kokouksessa. Silpominen vahingoittaa Holmströmin mukaan myös maasaiden mainetta, ja sitä käytetään aseena maasaiden alistamisessa.
Kokoukseen osallistuneet maasaijohtajat, miehet, päättivät keskustelun jälkeen lopettaa yhteisvoimin silpomisen, vaikka se vaatisi poliisin apua. Naisten kokous oli jatkoa tälle päätökselle.
Teksti Anna-Riitta Holmström ja Marjatta Kosonen
