Lähetysseuran kuurojen opetuksen tukihankkeessa Etiopiassa oli maaliskuussa aihetta juhlaan, kun pitkään valmisteltu viittomakielen sanakirja tuli painosta. Se tukee lukio- ja yliopistotason opintoja ja sisältää erityissanastoa esimerkiksi kemiasta, fysiikasta, matematiikasta ja historiasta.
“Olemme tehneet hankkeessa paljon viittomakielen opetusmateriaaleja vuosien varrella. Tätä erityissanakirjaa pyydettiin meiltä, sillä ylemmän tason
koulutuksen sanastolle ei ole ollut olemassa vakiintuneita viittomamerkkejä. Sanakirjalle oli suuri tarve”, kertoo kuurojen opetuksen tukihankkeen projektikoordinaattori Mekonnen Mulat.
Yllättäen koronapandemia vauhditti kirjan ilmestymistä. ”Keräsimme kirjaan pitkään aineistoja. Koronan vuoksi meiltä vapautui aikaa, kun koulutuksia peruttiin. Näin saimme viimeisteltyä kirjan valmiiksi.”
Viittomakielen sanakirja on saanut myös mediahuomiota, kun Etiopian valtion uutiskanava ETV kertoi siitä uutislähetyksessään ja haastatteli Mekonnenia.
Kuurojen opetuksen tukihankkeen paikallinen yhteistyökumppani on Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon Kehityksen ja sosiaalipalvelujen komissio. Hanketta tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin.
Yhä useampi kuuro valmistuu yliopistosta
Mekonnenin luotsaama hanke on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä myös viittomakielen tulkkien koulutuksen käynnistämiseksi yliopistossa.
”Olemme työskennelleet sen puolesta, että yliopistossa alkaisi viittomakielen tulkkien koulutus”, Mekonnen kertoo. ”Olemme olleet opetussuunnitelman valmistelussa mukana. Koronan vuoksi koulutus ei ole vielä päässyt alkamaan, mutta se avautuu lähitulevaisuudessa. Nyt tehty sanakirja on hyödyksi tässäkin koulutuksessa.”
Kuurojen opetuksen tukihankkeen työn tuloksena on jo aiemmin avattu viittomakielen ja kuurouden tutkimuksen yksikkö yliopiston kielitieteelliseen tiedekuntaan. Siellä opiskelee niin kuuroja kuin kuulevia opiskelijoita.
”Monesta yksiköstä valmistuneesta kuurosta on tullut opettajia. Korkeasti koulutettuina he ajavat nyt itse omia oikeuksiaan”, Mekonnen sanoo.
Viittomakielistä opetusta maaseudulle
Mekonnenin arvion mukaan noin 15 prosenttia kouluikäisistä etiopialaisista kuuroista pääsee kouluun. Edistystä on viime vuosina tapahtunut huimasti, ja Lähetysseuran työllä on ollut siinä suuri rooli.
”Työmme ansiosta yli 10 000 kuuroa lasta on päässyt kouluun. Olemme työskennelleet sen eteen, että erityisesti maaseudulla kuuroilla olisi paremman mahdollisuudet käydä koulua.”
Etiopiassa ero kaupungin ja maaseudun välillä on Mekonnenin mukaan suuri. Noin 80 prosenttia etiopialaisista asuu maaseudulla. Maaseudulla ei ole autoteitä eikä perusinfrastruktuuria, eikä siellä ole tarpeeksi kouluja. Köyhyyden ja kuurouden välillä on hänen mukaansa yhteys, sillä jotkut sairaudet voivat aiheuttaa pysyvän kuurouden, jos terveydenhoitoa ei saada ajoissa.
”Olemme kouluttaneet valtion valitsemia opettajia kuurojen opetuksesta. Koulutuksen jälkeen he ovat palanneet maaseudulle ja perustaneet
koulujen yhteyteen erityisluokkia kuuroille. Sitten opettajat ovat etsineet maaseudulta kuuroja oppilaita luokalle.”
Hankkeessa on tehty myös paljon erilaista opetusmateriaalia, kuten opetusvideoita, ja kehitetty viittomakielen sanakirjoja eri kouluasteille.
Kuuro on ollut haukkumasana
Kun Lähetysseuran kouluttamat opettajat ovat etsineet kuuroja lapsia maaseudun kylistä, ei tehtävä ole ollut aina helppo. Monet vanhemmat
eivät ole halunneet tunnustaa, että heillä on kuuro lapsi. Kuurouteen on liittynyt Etiopiassa stigma, mutta asenteet ovat muuttuneet vähitellen
Lähetysseurankin työn tuloksena.
”Kuuro tarkoittaa amharan kielellä tyhmää, sellaista, joka ei ymmärrä mitään. Sanalla on negatiivinen tarkoitus. On ollut häpeä, jos perheeseen
syntyy kuuro lapsi. Sitä on voitu myös pitää Jumalan rangaistuksena vanhemmille heidän synneistään”, Mekonnen kertoo.
Kuurojen opetuksen tukihanke on tehnyt asennevaikuttamista radion ja television kautta sekä vienyt kyliin vierailulle kuuroja roolimalleja, jotka ovat käyneet koulua ja elävät itsenäistä elämää. Opettajille on annettu tehtäväksi tehdä asennevaikuttamista yhteisöissä.
Asennemuutos näkyy Mekonnenin mukaan siinäkin, että televisiossa tulee nykyään viittomakielisiä uutisia ja ohjelmissa voi olla tulkkauksia.
Viittomakieli haltuun kolmessa kuukaudessa
Lähetysseuran tukema työ kuurojen opetuksen edistämiseksi tunnetaan Etiopiassa, ja sitä arvostetaan. Kolme vuotta sitten Mekonnen itse palkittiin kansallisesti tärkeällä Bego Sew -palkinnolla työstään kuurojen ja huonosti kuulevien ihmisten oikeuksien puolesta.
Hänen tiensä kuurojen opetuksen kehittäjäksi alkoi sattumalta vuonna 1989. Valmistuttuaan kasvatustieteistä Addis Abeban yliopistosta hän etsi töitä ja näki, että Mekane Yesus -kirkko haki biologian opettajaa. Mekonnen haki tehtävää, mutta se oli jo täytetty. Myöhemmin kirkosta oltiin häneen yhteydessä ja tarjottiin toista opettajan paikkaa.
”Työhaastattelun lopuksi rehtori sanoi, että oppilaat ovat kuuroja. Se oli minulle shokki, sillä en tuntenut yhtään kuuroa enkä tiennyt mitään heidän opettamisestaan. Luulin, että se oli vitsi.”
Mekonnen ei ollut aluksi innostunut tehtävästä, mutta rehtori kutsui hänet vierailulle Hosainan kuurojen kouluun tutustumaan työhön. Lopulta hän jäi sille tielle.
”Aluksi kaikki oli outoa, sillä kaikki olivat luokassa hiljaa. En ollut tottunut siihen. Ennen kuin aloin opettaa itse, opettelin ensin viittomakielen
ja tarkkailin luokissa muiden opettajien tunteja. Asuin poikien asuntolan yhteydessä olevassa asunnossa, ja pojat opettivat iltaisin minut keskustelemaan viittomalla. Viittomakielen opin noin kolmessa kuukaudessa.”
Mekonnen kertoo oppineensa paljon käytännön työtä tekemällä. Hän on myös väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2018. Väitöskirja käsitteli etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosioemotionaalisia ongelmia ja minä-käsitystä eri koulumuodoissa. Kuurojen opetuksen tukihankkeessa hän on työskennellyt vuodesta 2003 ja Lähetysseurassa vuodesta 1998.
Teksti: Minna Havunen
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
