Tansaniassa 24 koulua on saanut käsienpesupaikat Lähetysseuran tuella. Koulut avattiin heinäkuun alussa kevään koronatauon jälkeen.
Lähetysseura lahjoitti käsienpesuasemia 21 valtion ja kolmelle luterilaisen kirkon koululle. Ne ovat kaikki yläkouluja, ja niissä on yhteensä noin 12 000 oppilasta. Ngongongaren yläkoulussa Pohjois-Tansaniassa on reilut 600 oppilasta.
– Tämä lukukausi on raskas, mutta me yritämme, huokaisee Sophia Waryoba, Ngongongaren yläkoulun rehtori.
Terveysministeriö antoi kouluille tarkat ohjeet, kun ne avasivat ovensa kolme ja puoli kuukautta kestäneen koronatauon jälkeen. Kasvomaskien käyttö on pakollista oppilaitoksissa ja kaikkien on pestävä kätensä juoksevalla vedellä ja saippualla useita kertoja päivän aikana.
Käsienpesupaikkoja on oltava luokkien ja toimistojen edessä, kirjastossa, ruokasalissa ja vessoissa – mutta monessa koulussa pesupaikkoja ei yksinkertaisesti ole.
– Koulujen budjeteissa ei myöskään ole rahaa niiden rakentamiseen, kertoo rehtori Sophia Waryoba.
Hän iloitsee siitä, että Lähetysseuran tuella opettajilla ja oppilailla on nyt ainakin heidän koulussaan mahdollisuus pestä kätensä koulupäivän aikana.
Veden ja saippuan riittävyys huolettaa
Käsienpesupisteet rakennettiin Arushan vankilassa, ja Lähetysseura rahoitti ne koronan vuoksi peruuntuneista koulutusrahoista. Lähetysseura ja Makumiran yliopisto kehittävät yhdessä opettajien koulutusta, rahoitus työlle tulee Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoista. Ngongongaren yläkoulu on yksi kouluista, joissa työtä tehdään.
Rehtorin huolet eivät kuitenkaan ole ohi.
– Pelkäämme edelleen koronaa emmekä tiedä, ovatko lapset ja nuoret viruksen kantajia. Jatkuva käsienpesu vaatii vettä. Olemme nyt epävarman vesijohtoveden varassa. Riittääkö se? Nestesaippuaakin kuluu valtavat määrät.
Tehtäviä lähetettiin vanhempien puhelimiin
Tansanian pääministeri ilmoitti koulujen sulkemisesta 17. maaliskuuta. Koulut suljettiin heti samana päivänä ilman varoitusaikaa. Kouluille ei jäänyt aikaa tehtävien valmistelemiseen eikä opetusministeriöllä ollut suunnitelmia etäopetuksesta. Etäopiskeluun tarvittavaa internet-yhteyttä ei ole kodeissa eikä kylissä. Myöhemmin valtion yleisradion kautta lähetettiin eri oppiaineisiin liittyviä opetusohjelmia sekä radiossa että televisiossa.
– Ryhdyimme järjestelemään opetusta huhtikuussa. Perustimme yläkoulun päättävän luokan oppilaiden vanhemmille oman WhatsApp-ryhmän, jonka kautta lähetimme oppilaille tehtäviä. Vain vajaat puolet oppilaista sai tehtäviä tätä kautta, koska kaikilla vanhemmilla ei ole älypuhelinta. Lopuille vanhemmille lähetimme tavallisia tekstiviestejä. Tällä tavalla tavoitimme noin 90 prosenttia päättävän luokan oppilaista. He palauttivat tehtäviä joko WhatsAppin kautta, tai vanhemmat toivat niitä koululle, Waryoba kertoo.
Lapset kotona – uusi tilanne perheissä
Kun koronatilanne näytti helpottavan touko-kesäkuussa, opettajat alkoivat tehdä tehtäviä myös alempien luokkien oppilaille. Ne monistettiin koulussa ja jaettiin alueen paperitavarakauppoihin, missä vanhemmat kävivät monistamassa lapsilleen omat kopiot.
– Vanhemmat palauttivat lastensa koulutehtäviä koululle perjantaisin. Opettajat tarkistivat niitä. Saimme tämän järjestelmän toimimaan kesäkuussa kolmen viikon ajaksi ennen koulujen uudelleen avaamista. Suunnilleen 70 prosenttia oppilaistamme palautti tehtäviä, Waryoba toteaa.
– Täytyy olla tyytyväinen, että saimme edes tämän tehtyä. Vanhemmat alkoivat jo kysellä, milloin avaamme koulun. Lapset olivat kotona päivät pitkät, mikä oli uusi tilanne perheissä.
Koulupäivät venyvät nyt kymmeneen tuntiin
Oppimistavoitteista ei ole Tansaniassa tingitty: samat opit pitäisi saada kuin tavallisena kouluvuotena. Opetusministeriö on määrännyt, että koulupäivän tulee olla kaksi tuntia normaalia pidempi. Näin halutaan korvata menetettyä opiskeluaikaa. Koulupäivä venyy 10 tunnin mittaiseksi, ja oppilaat palaavat kotiin väsyneinä vasta illan hämärtyessä.
Valtio ei tarjoa kouluissa oppilaille ilmaista kouluruokailua. Vain ne oppilaat, joiden vanhemmat maksavat ruokailusta, voivat syödä koululla.
– Meidän oppilaistamme noin kaksi kolmasosaa, eli noin 400 oppilasta, osallistuu kouluruokailuun. Yritämme saada vanhemmat ymmärtämään, että olisi tärkeää maksaa lasten kouluruokailu, Sophia Waryoba kertoo.
Luokka oli täynnä tohinaa
Ngongongaren yläkoululla koulutyö on palautumassa normaaliin. Yläkoulun toisen luokan englannin opettaja on järjestänyt oppilailleen debatin. Väittelyn aihe tulee oppilailta: koulutus on tärkeämpi kuin raha. Oppilaat innostuvat aiheesta.
Argumentit puolesta ja vastaan singahtelevat luokassa, sattuville sananvalinnoille taputetaan, naurunremahdukset palkitsevat onnistuneen puheenvuoron. Kolmannen luokan maantiedon tunnilla oppilaat harjoittelevat ryhmissä, miten taulukkopohjaista aineistoa muunnetaan visuaalisiksi kaavioiksi.
Minkä merkityksen koronavuosi saa Ngongongaren yläkoulun oppilaiden elämäntarinassa? Rehtori huolehtii vedestä ja saippuasta, englannin opettaja saa oppilaat nauramaan, maantiedon opettajan tehtävän myötä oppilaat käsittelevät tietoa, muuntavat aineistoa taulukosta viivakaavioksi. Aika on raskas, mutta jokaisen päivän pienet teot vievät elämää eteenpäin.
Teksti Katri Niiranen-Kilasi
Lähetysseuran työntekijä Katri Niiranen-Kilasi vieraili Ngongongaren yläkoululla heinäkuussa. Hän työskentelee neuvonantajana koulutusta kehittävässä PITA-hankkeessa.
