”Myanmarin sotilasvallankaappauksen seurauksena yli 2 000 ihmistä on kuollut ja yli 23 000 ihmistä pidätetty. 1,2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotoaan maan sisäiseksi pakolaiseksi ja yli 70 000 on lähtenyt maasta. Yhdymme YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja YK:n Myanmarin erityisraportoijan vetoomukseen siitä, että ihmisoikeusneuvoston jäsenten tulisi tuomita Myanmarin sotilasjuntan laillisuus ja sen suunnittelemat vaalit”, sanoo Lähetysseuran Myanmarin rauhanhankkeen päällikkö Johannes Vierula.
Myanmarin talous on romahtanut vallankaappauksen jälkeen, ja lähes puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi kahden vuoden aikana on poltettu lähes 50 000 siviilirakennusta, kuten koteja, klinikoita, kouluja ja uskonnollisia tiloja.
Vallankaappauksen seurauksena valtaan noussut sotilasjuntta SAC (State Administration Council) etsii tällä hetkellä kansainvälistä tukea aikeelleen järjestää vaalit. Vaalien ajankohdasta ei vielä ole varmuutta, sillä sotilasjuntan johtaja Min Aung Hlaing ilmoitti helmikuun alussa jatkavansa maan poikkeustilalakia kuudella kuukaudella.
”Usein ajatellaan, että vaalien järjestäminen on askel eteenpäin demokratiassa. Sellaisissa maissa, joissa demokraattiset prosessit ja instituutiot ovat heikoissa kantimissa, vaaleilla voidaan kuitenkin vahvistaa autoritaarisen status quon sekä syrjivien rakenteiden olemassaoloa”, Vierula sanoo.
Myanmarin sotilasjuntta on tehnyt useita lakimuutoksia, jotka vaikeuttavat demokraattisen liikkeen mahdollisuuksiin osallistua vaaleihin.
”Lakimuutoksilla sotilashallinto on rakentanut järjestelmän, jonka tavoitteena on murskata poliittinen oppositio ja viime kädessä estää maan paluu demokratian tielle”, Vierula sanoo.
Tammikuussa voimaan tullut uusi poliittisia puolueita koskeva laki estää mm. vankilatuomion saaneita henkilöitä asettumasta ehdolle. Vallankaappauksen jälkeen sotilasjuntta on mielivaltaisesti pidättänyt satoja vaikutusvaltaisia demokratia-aktivisteja sekä puoluejohtoa. Käytännössä oppositio ei näin ollen pysty osallistumaan vaaleihin.
Kansainvälisillä toimijoilla on houkutus nähdä vaalit mahdollisuutena maan pattitilanteen ratkaisemiseksi. Sotilasjuntan järjestämät vaalit eivät tuo ratkaisua Myanmarin pitkittyneeseen kriisiin. Vaalien seurauksena konfliktin pelätään eskaloituivan ja maan ajautuvat entistä syvemmälle sekasorron tilaan”, Vierula sanoo.
Lähetysseura toivookin, että Suomi yhdessä muiden ihmisoikeusneuvosten jäsenten kanssa varmistaisi, että Myanmarin laitonta vaaliprosessia ei tueta.
”Kestävää ratkaisua tulisi etsiä tukemalla sellaista väliaikaishallintoa, jonka konfliktin eri osapuolet voisivat hyväksyä. Niin kauan kuin yhteisymmärrystä väliaikaisjärjestelyistä tai vaaleista ei ole, keskeistä on tukea maan demokraattisia toimijoita”, Vierula sanoo.
Naiset ovat olleet hyvin aktiivisia Myanmarin demokratialiikkeessä, joka vastustaa sotilashallintoa. Samalla juuri naisiin on kohdistunut erityisen paljon sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa ja jopa ihmiskauppaa.
”Suomi on ollut monella tapaa edelläkävijä YK:n Naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 toimeenpanossa ja uusi kansallinen ohjelma on juuri valmistumassa. On tärkeää, että Suomi etsii ihmisoikeusneuvostossa aktiivisesti keinoja päätöslauselman toimeenpanemiseksi Myanmarissa”, sanoo Vierula.
Suomen Lähetysseura tekee Myanmarissa rauhantyötä ja tukee vammaisten ihmisten koulutusta sekä kirkkojen toimintaa.
