Itä- ja Etelä-Afrikasta on muodostumassa äärimmäisen eriarvoisuuden maailmanlaajuinen keskus. Maailmanpankin mukaan kahdessa kolmasosassa alueen maista tulonjako on erittäin epätasa-arvoinen: rikkain 10 % väestöstä saa yli puolet kaikista tuloista, kun taas 50 % saa vain 5 prosenttia. Varallisuuserot ovat vielä jyrkempiä, sillä rikkain prosentti omistaa puolet alueen varallisuudesta, kun taas köyhin puolikas on velkaantunut yli omaisuutensa.
Äärimmäinen eriarvoisuus ei kuitenkaan ole pelkkä tilasto. Todellisuudessa se lisää köyhyyttä ja nälkää, heikentää yhteiskunnallista vakautta ja luottamusta hallintoon, aiheuttaa levottomuutta ja jarruttaa taloudellista kehitystä. Sen vaikutukset näkyvät suoraan ihmisten hyvinvoinnissa ja toimeentulon mahdollisuuksissa.
Kansalaisjärjestöt: IMF ja Maailmanpankki toimimaan
Development Finance Internationalin (DFI) ja Oxfamin tuore raportti (ESA_Inequal report_FA4__FINAL) osoittaa, että useimmat Itä- ja Etelä-Afrikan hallitukset ovat viime vuosina taantuneet eriarvoisuutta torjuvissa toimissaan:
-
80 % hallituksista on leikannut sosiaaliohjelmien rahoitusta
-
50 % on muuttanut verojärjestelmiään vähemmän progressiivisiksi
-
90 % ei ole ottanut käyttöön vähimmäistyöoikeuksia tai sallinut vähimmäispalkkojen jäädä inflaatiosta jälkeen
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on samaan aikaan vähentänyt eriarvoisuuteen liittyvää painotusta ohjelmissaan ja suositellut muun muassa arvonlisäveron korotuksia ja julkisten menojen leikkauksia, jotka usein syventävät eriarvoisuutta entisestään. Vaikka Maailmanpankki on ottanut käyttöön uuden mittarin eriarvoisuuden seuraamiseksi, se ei ole vielä määritellyt konkreettisia politiikkasuosituksia.
Vetoomus oikeudenmukaisempien politiikkojen puolesta
Perjantaina 25.4.2025 Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokousten yhteydessä järjestettävässä oheistapahtumassa afrikkalaiset ja pohjoismaiset kansalaisjärjestöt esittelevät raportin tulokset ja esittävät vahvan vetoomuksen Maailmanpankille ja IMF:lle tuen lisäämisestä Itä- ja Etelä-Afrikan hallituksille, jotta ne voivat toteuttaa oikeudenmukaisia ja tehokkaita politiikkoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Suomen Lähetysseura osallistui yhteisraportin laatimiseen.
Englanninkielistä paneelikeskustelua voi seurata 25.4. klo 20.00 (Suomen aikaa) myös verkossa Zoom-palvelussa linkin kautta.
Raportin esittely: Matthew Martin, johtaja, Development Finance International
Moderaattori: Kjetil Abildsnes, Norwegian Church Aid
Paneelikeskustelu:
- H.E. Obeth Kandjoze, pääjohtaja, Namibian suunnittelukomissio
- Suzanne Matale, entinen pääsihteeri, Zambia Council of Churches
- Indermit Gill, varapresidentti ja pääekonomisti, Maailmanpankki
- Geneviève Verdier, neuvonantaja ja eriarvoisuusvastaava, IMF:n Afrikan osasto
Eurooppa leikkaa kehitysavusta
Samaan aikaan EU:n virallisen kehitysavun vuoden 2024 ennakkotiedot paljastavat huolestuttavan kehityssuunnan: Euroopan vauraimmat maat, kuten Saksa, Alankomaat ja Suomi, leikkaavat merkittävästi kansainvälisen yhteistyön (ODA) rahoitusta. Nämä leikkaukset ovat poliittisia päätöksiä, joilla on konkreettisia seurauksia miljoonien ihmisten hyvinvoinnille ja jotka heikentävät EU:n uskottavuutta globaalina kumppanina. Kehitysavun osuus EU-maiden bruttokansantulosta laski 0,47 prosenttiin, mikä on 8,6 % vähemmän kuin vuonna 2023, ja vain kolme jäsenvaltiota saavutti sovitun 0,7 %:n tason, kertovat OECD:n alustavat luvut. Suomessa kehitysavusta on tämän hallituksen aikana leikattu jo kolme kertaa. Tämä kehitys uhkaa purkaa yhteistyöjärjestelmän, jonka EU itse on rakentanut. Leikkausten seurauksena menetetään myös niitä taloudellisia yhteistyön mahdollisuuksia, joita kehittyvät markkinat voisivat tarjota EU:lle. Tästä voit lukea lisää Lähetysseuran tiedotteista verkkosivuiltamme:
Kehitysyhteistyöleikkaukset ajaisivat kaikkein köyhimpiä syvempään kriisiin – Suomen Lähetysseura
