Erilaisissa jännitteisissä rauhanprosesseissa työskentelevät rauhantoimijat Syyriasta, Kolumbiasta, Zimbabwesta ja Palestiinasta kokoontuvat Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämään Helsinki Peace Talks -tapahtumaan 19.-24.9. Helsingissä. He perehtyvät Kolumbian rauhanprosessiin, psykososiaalisen tuen merkitykseen sovinnon rakentamisessa ja kirkkojen tekemään rauhantyöhön.
Kolumbian rauhanprosessia käsittelevässä seminaarissa korostettiin erityisesti naisten osallistumista. Se mahdollistaa rauhan onnistumisen hauraassa tilanteessa, jossa rauhaa rakennetaan kansanäänestyksen jälkeen. Kolumbian rauhansopimuksen ensimmäinen versio kaatui niukasti kansanäänestyksessä lokakuussa 2016, minkä jälkeen sopimusta muutettiin ja uusi sopimus hyväksyttiin parlamentissa ilman toista kansanäänestystä joulukuussa samana vuonna.
Erityisesti osallistuminen rauhantyöhön nähdään tärkeänä naisten omissa yhteisöissä, ei vain eri taistelevien ryhmien välillä. Samoin erilaiset alakomiteat ja naisten erityiskysymysten, kuten seksuaalisen hyväksikäytön, käsittely ovat keskeisiä.
Taloudelliset intressit heijastuvat yhä levottomuuksina alueille, joissa etniset ja muut vähemmistöt asuvat.
”Tärkeämpää kuin uhrien laskeminen on saada ihmiset näkemään uusi tilanne. Nainen ei ole uhri vaan ihminen, jolla on oma tulevaisuus ja hän voi vaikuttaa siihen. Naiset vahvistavat yhteiskunnan demokratiaa”, sanoo rauhansopimuksen neuvotelleen ex-presidentti Santosin kanslian ihmisoikeusneuvonantaja Paula Gaviria Betancur.
Ulkoministeriön kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa arvioitiin myös sitä, miksi kansanäänestyksen tulos kuitenkin oli hyvin pienellä marginaalilla kielteinen. Rauhansopimuksen puolesta äänestivät varsinkin ne alueet, joissa välikohtauksia oli ollut.
Farc rakentaa nyt rauhaa
Keskustelussa tuotiin esiin, että kolmasosa Farcin sisseistä on ollut naisia, mutta rauhanneuvotteluissa heitä oli mukana hyvin vähän.
Nuorena 14-vuotiaana Farc-taistelijaksi päätynyt ja nykyinen Farc-puolueen jäsen Maricela Flórez Caro kertoi, että naisia ei ollut sen 55-vuotisen olemassaolon aikana sen johdossa. Sen sijaan kylissä oli naisia taistelijoina ja muutamia naisjohtajia. Nykyään monet taistelijat ovat isoäitejä ja he haluavat olla lastensa kanssa.
”Erittäin merkittävää on, että Havannassa naisten alakomissio perustettiin rauhanprosessiin. Tärkeää on nyt, että rauha on saavutettu ja samoin poliittinen rauhansopimus. Lisäksi aiemmassa sopimuksessa ei ollut kansainvälistä yhteistyötä ja osallistumista, mutta nyt se on mukana,” sanoi Flórez Caro.
”Kun mies kantaa lasta sylissään aseen sijaan, se merkitsee toivoa. Ja kun nainen on johtajan asemassa maaseudun kylissä, näyttää se sen, miten naiset ovat mukana osaavina ja tasa-arvoisina”, sanoi teologi ja konsultti Andrés Alba uudesta tilanteesta rauhan rakentamiseksi.
Teksti: Iiris Kivimäki
Rauhanpäivänä 21.9. on rauhanrukous Helsingin tuomiokirkossa klo 18. Tilaisuudessa on mukana Andrés Alba.
