Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 15 prosenttia maailman väestöstä on vammaisia ihmisiä, ja merkittävä osa heistä asuu kehittyvissä maissa.
“Maailmanlaajuisesti vammaisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, mikä hankaloittaa vammaisten ihmisten osallistumista yhteiskunnassa sekä pääsyä terveydenhuoltopalveluihin ja koulutukseen”, kertoo Suomen Lähetysseuran vammaisten ihmisten oikeuksien asiantuntija Lilja Österman.
Lähetysseuran yhteistyöjärjestö, Kirkkojen maailmanneuvoston alainen Edan (Ecumenical Disability Advocates Network) tekee työtä vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta itäisessä Afrikassa. Viime vuonna se yhdessä muiden järjestöjen kanssa päätti asettaa tavoitteekseen vammaisten ihmisten sisällyttämisen Burundin väestönlaskentaan.
“Kun heidät otetaan huomioon laskennassa, valtion ja muiden toimijoiden on helpompi suunnitella kaikkea toimintaansa niin, ettei vammaisia ihmisiä unohdeta”, kertoo Suomen Lähetysseuran hankehallinnon asiantuntija Anna-Kaisa Kähkölä.
Kähkölä asuu Tansaniassa mutta vastaa myös Lähetysseuran Burundissa tehtävästä työstä. Hän pitää tulosta esimerkkinä siitä, miten vammaisuuteen liittyvää stigmaa rikotaan. Lähetysseuran tuella Edan on vaikuttamistyön lisäksi tarjonnut apuvälineitä ja koulutusta vammaisille ihmisille. Paikallistyötä koordinoi vammaisjärjestö UPHB (L’Union des Personnes Handicapées du Burundi).
Burundi oli vuonna 2020 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna jaetulla viidenneksi huonoimmalla sijalla Etelä-Sudanin kanssa. Erityisen huonossa asemassa ovat vammaiset ihmiset. Vammaisuuden ympärillä on paljon vääriä uskomuksia. Voidaan esimerkiksi ajatella, että vammaisuus johtuu kirouksesta, minkä takia kotitalouksien vammaisia jäseniä piilotellaan.
“Heitä kohdellaan epäinhimillisesti. Väestönlaskennan uudistaminen on tärkeä edistysaskel”, Kähkölä sanoo.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
