Hyvät ystävät,
Onko Lähetysseura lähetysjärjestö vai onko se maallistunut ja unohtanut lähetystehtävänsä?
”Usko Jumalaan, toivo paremmasta ja rakkaus lähimmäiseen muodostavat peruskallion, jolle Lähetysseuran työ rakentuu. Tähän pohjautuu kokonaisvaltainen lähetystyö, johon kuuluvat hengellinen työ, huolenpito lähimmäisestä ja vaikuttaminen paremman tulevaisuuden puolesta. Todistamme Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin. Kerromme Jeesuksesta Kristuksesta, edistämme ihmisoikeuksien toteutumista ja rakennamme rauhaa ja sovintoa.”
Näin Lähetysseuran strategia kiteyttää Lähetysseuran lähetystehtävää ja tehtäväänsä hengellisenä ja kristillisenä toimijana, lähetysjärjestönä. Lähetysseura sitoutuu vahvasti kokonaisvaltaiseen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon linjauksia noudattavaan lähetystyöhön.
Kokonaisvaltaiseksi lähetystyötä ei tee tehtävien määrä tai toiminnan laajuus. Kokonaisvaltaisuus tulee siitä, että lähetyksen eri osat jäsentyvät suhteessa toisiinsa, kokonaisuudeksi.
Strategian keskeisiä teemoja ovat kirkkojen lähetystehtävän vahvistaminen, syrjäytettyjen voimaannuttaminen ja paikallisten rauhanrakentajien tukeminen. Lähtökohtamme on se, että paikalliset ihmiset toteuttavat Jumalan lähetystehtävää.
Hyvät ystävät,
Pidän keinotekoisena pyrkimystä jakaa ihminen hengelliseen ja maalliseen. Ihmisen elämän ulottuvuudet kytkeytyvät toisiinsa. Myös evankeliumiin kuuluu sana ja teko, julistus ja palvelu, usko ja rakkaus. Ne kuuluvat yhteen.
Tämän jaon keinotekoisuus korostuu Lähetysseuran työalueilla, joissa ihmiset kamppailevat elämän säilymisen puolesta. Myanmarilaista Mara-kirkon pastoria Van Kungia lainaten: ”Nälkäinen ihminen lukee Raamattua erilaisin silmin kuin kylläinen ihminen.”
Vaikka näin on, on evankeliumin viesti Jumalan armosta kaikille sama. Sinä riität! Olet Rakastettu! Tämä armon evankeliumi muuttaa ihmistä ja hänen elämäänsä niin thaimaalaisen ensikodin nuoren äidin elämässä kuin kolumbialaisen sademetsän suojissa olevalla yhteisöviljelmällä. Jumala on valinnut jokaisen meistä rakkautensa kohteeksi.
Me kelpaamme. Meille on tarkoitettu elämä Jumalan yhteydessä.
Hyvät ystävät,
Työmme tapahtuu maailmassa, joka on epäoikeudenmukaisuuden, konfliktien ja ristiriitojen runtelema.
Jumalan valtakunta sisältää lupauksen rakkauden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, kärsimyksen loppumisesta ja pahan vallan kukistamisesta.
Lähetysseuran strategian ytimessä on transformaation – muuttumisen ja muuntumisen käsite. Käsite on yhtäältä teologinen ja toisaalta yhteiskunnallinen. Se kuvaa Pyhän Hengen työtä sekä ihmisen hengellistä uudistumista mutta myös välttämätöntä yhteiskunnallista ja sosiaalista muutosta.
Vi arbetar i en värld som plågas av orättvisor, konflikter och motsättningar.
Guds rike inkluderar löftet om uppfyllandet av kärlek och rättvisa, slutet på lidandet och besegrande av ondskan.
Begreppet transformation, eller förändring, är centralt i Missionssällskapets strategi. Begreppet har både en teologisk och social innebörd. Det beskriver den Helige Andes verk och människans andliga förnyelse, men också den nödvändiga samhälleliga och sociala förändringen.
Muuttumisen päämääränä on näky Jumalan valtakunnasta, joka pitää sisällään epäoikeudenmukaisten ja epäinhimillisten olosuhteiden perusteelliseen muuttumiseen. Transformaatio on elämän ja suhteiden uudelleenarviointia ja muutosta, mutta samalla myös sitä jatkuvaa prosessia, jossa ihminen etsii Jumalaa.
Muutos johtaa kirkkoa yhteiskunnassa ristin tielle ja marginaalien missioon. Uudistuessamme näemme Jumalan työn siinä, mikä on ehkä ensin silmissämme vähäistä. Sieltä Jumalan valtakunta murtautuu esiin ja maailma uudistuu.
Opetuslapsina tehtävämme on elää todeksi Jumalan valtakuntaa. Elämä Pyhän Hengen voimassa ilmenee uskovien pyhiinvaelluksena, jonka tunnusmerkkinä on oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan vievä muutos.
Jumalan valtakunta kuvaa pelastustyön koko laajuutta. Se ei liity vain ihmisen ja Jumalan suhteeseen, vaan koko luomisen kokonaisuuteen. Ihminen, hänen yhteiskuntansa, jopa koko luomakunta uudistuu. Pieni sinapinsiemen pitää sisällään suuren, kokonaisvaltaisen muutoksen.
Hyvät ystävät,
Lähetys on jatkuvaa liikettä. Työ tapahtuu kunakin aikana oman aikansa ehdoilla. Nyt on kysyttävä, keiden ehdoilla lähetystyö tänään tapahtuu?
Eurooppalaista aatemaailmaa on leimannut usko jatkuvaan edistykseen. Länsimainen kulttuuri nähtiin pitkään tämän jatkuvan edistyksen moottorina. Tähän liittyi myös ajatusta ”sivistämisestä” ja myöhemmin ”kehityksestä” lähetystyön keskeisenä tehtävänä. Kansat piti saada länsimaisen sivistyksen piiriin ja tiet auki vapaalle kaupalle. Jotkut ajattelivat, että kristinusko itsessään ”länsimaistaa” luonnonvoiman lailla.
Meidän on edelleen vaikea päästää Eurooppa-keskeisyydestä irti, vaikka ikääntyvää Eurooppaa nakertavat monet kuihtumisen piirteet. Eurooppa-keskeisyys vaivaa yhä myös kirkkoa – ja uskokäsitystämme, vaikka kristinuskon kasvun painopiste on siirtynyt etelään jo kauan sitten muun muassa väestönkasvun seurauksena. Väestömääriltään eniten kristittyjä on mm. Brasiliassa, Filippiineillä, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja toimintamaissamme Kiinassa ja Etiopiassa.
Siirtomaavallan jäänteet näkyvät edelleen ajattelussa, kielenkäytössä, suhteiden rakenteissa sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa eriarvoisuudessa. Tarvitaan ajattelutapojen ja toimintamallien muutosta, joka paljastaa ja haastaa näitä asenteita ja niistä juontuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Kaikkiin kumppaneihimme vaikuttaa kapeneva kansalaisyhteiskunnan toimintatila ja autoritäärisyyden kasvu. Siirtomaavallan jäänteitä näkyy myös kansainvälisessä talousjärjestyksessä ja uusliberalismi on osaltaan niitä vahvistanut. Myös kehitysyhteistyön piirissä vaatimukset siirtomaavallan jäänteiden purusta, myös kansalaisjärjestöjen, kuten Lähetysseuran, toiminnassa kasvavat.
Viime vuosikymmeninä olemme halunneet asettaa tulostavoitteita ja huolehtia vastuuvelvollisuudestamme, sillä olemme halunneet lisätä läpinäkyvyyttä, vaikuttavuutta sekä huolehtia siitä, että vastuullemme annetut resurssit käytetään mahdollisimman hyvin. Olemme kehittäneet ohjelmaohjausta ja halunneet raportoida tukijoillemme täsmällisesti työn tuloksista. Samalla strategista ja toiminnallista valtaa on siirtynyt, kuin huomaamatta, omiin ja rahoittajiemme käsiin.
Tuloksellisuus ja vastuuvelvollisuus ovat yhä edelleen tarpeen, mutta joudumme etsimään uusia keinoja ja rakenteita, jotta voimme tehdä päätöksiä enemmän yhdessä, siten että kumppaniemme tarpeet ja toiveet johtavat enenevässä määrin toimintaamme. Kristittyinä asemoidumme palvelemaan lähimmäisiämme. Tämä ajattelu ohjaa myös Lähetysseuran suhdetta kumppanikirkkoihin ja – järjestöihin.
Vastuullisen toiminnan ytimessä on se, että jatkuvasti kyseenalaistamme omaa paikkaamme ja sitä valtaa, jota käytämme. Tämä koskee meitä kaikkia Lähetysseuran työyhteydessä; meitä Lähetysseuran päätöksentekijöitä ja toimijoita, kumppaneitamme ja niitä, jotka meitä rahoittavat. Vain niin meillä on edellytyksiä tunnistaa, keitä siirrämme tahtomattammekin sivuun. ”Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.” (Sananlaskut 31:8)
Samalla on välttämätöntä tukea kumppaneita jakamaan valtaansa työn piirissä olevien ihmisten ja heidän yhteisöjensä kanssa. Tähän liittyy työn piirissä olevien ihmisten osallistuminen työn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Haluamme myös suojella työn piirissä olevien ihmisiä kaikelta vallan väärinkäytöltä ja huolehtia, että heidän oikeutensa toteutuvat, täysimääräisinä.
Hyvät ystävät,
Osa kirkoista, joita Lähetysseura on tukenut vuosikymmeniä, on nyt maailman suurimpia luterilaisia kirkkoja. Toiset ovat pieniä vähemmistökirkkoja. On selvää, että etelän kirkkojen ajattelu vaikuttaa yhä enemmän yhteistyömme suuntaan. Samalla on kysyttävä, mihin Lähetysseuraa tarvitaan ja miten?
Lähetysseuran työn ytimen muodostavat jatkossakin ihmiset. Työmme rakentuu kuitenkin koko ajan enemmän kumppaneittemme oman osaamiseen varaan. Sitä täydentää Lähetysseuran asiantuntijuus, kumppaneiden tarpeiden pohjalta. Meidän tulee tunnistaa ja viestiä seurakunnissa kannattajillemme lähetystyön muutosta, jonka keskiössä ei ole ulkomailta lähetetty työntekijä, vaan kirkon tehtävää toteuttavat vapaaehtoiset ja työntekijät kumppanikirkoissa ja -järjestöissä. Tämän kehityskulun myötä Lähetysseura on muuttunut ja muuttuu.
Edustajamme työalueilla ovat entistä enemmän mahdollistajia ja vähemmän toteuttajia. Yhä useammin mahdollistamme kumppaneittemme työn laajentumista tukemalla heidän varainhankintaansa, osaamisensa syventymistä ja yhteyksiä muihin toimijoihin. Teemme yhteistä vaikuttamistyötä pureutuen oikeudenmukaisuuden rakenteellisiin esteisiin.
Annamme osalle kumppaneistamme jatkossakin taloudellista tukea. Lähetysseuran toiminnallinen panos tuo kumppanin työhön lisäarvoa. Tälle lisäarvolle heillä on aitoa tarvetta, eivätkä he sitä löydä omasta organisaatiostaan tai toimintaympäristöstään.
Yhteisen työmme seurauksena kirkkojen ja muiden kumppaneittemme toimijuus vahvistuu entisestään. Yksin viime vuonna työmme piirissä oli 5 miljoonaa ihmistä.
Hyvät ystävät,
Olen puhunut toimintaympäristössämme ja kumppanuuksissamme tapahtuneista muutoksista, jotka ovat johtaneet Lähetysseuran työn kehittämiseen monin tavoin. Haluan samalla kertoa Lähetysseuran taloudellisesta tilanteesta, joka aiheuttaa omalta osaltaan tarpeita tiivistää toimintaa ja palvelutarjontaa tulevina vuosina. Taloudellinen tilanteemme on ollut rakenteellisesti vaikea jo pitkään.
Tämä tarkoittaa joitain luopumisia tulevina vuosina. Luopumiset tuottavat pettymyksiä niille, joille toiminnan tietty muoto tai Lähetysseuran pitkäaikainen läsnäolo tietyssä toimintaympäristössä on erityisen tärkeää. Kun itselle rakas kotimainen tai ulkomainen toiminto päättyy, suhde Lähetysseuraan saattaa joutua koetukselle. Ymmärrän näitä ajatuksia ja tunteita. Muutokset ovat vaikeita myös toimintamaissamme ja kumppaniemme kannalta.
Minulla on vahva luottamus Lähetysseuraan, sen kumppaneihin ja tukijoihin. Ensi vuonna työmme on kantanut hedelmää 165 vuotta. Se tekee sitä jatkossakin, vaikkakin osin uusin puittein.
Hyvät ystävät,
Yli miljardi ihmistä elää akuutissa köyhyydessä 110 maassa. Viisi kuudesta köyhästä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Etelä-Aasiassa. Puolet köyhistä on alle 18-vuotiaita. Maaseudun ihmiset ovat kaupunkialueita köyhempiä kaikkialla maailmassa. Pandemialla on lisännyt köyhyyttä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ensimmäinen tavoite on poistaa köyhyys. Toinen tavoite tavoittelee nälän poistamista, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Nyt Venäjän hyökkäyssota, häiriöt viljakaupassa, inflaatio, ilmastonmuutos ja monet konfliktit lisäävät nälkää. Elinolot ovat paikoin ahtaat ja arvaamattomat.
Kristittyinä ajattelemme, että ihmisen fyysiset, psyykkiset, hengelliset, sosiaaliset ja psykologiset tarpeet ovat kaikki samanarvoisia. On kristityn vastuu ja etuoikeus vastata näihin tarpeisiin ja samalla puuttua niihin rakenteellisiin tekijöihin, jotka synnyttävät nälkää, köyhyyttä ja hätää.
Kuluneen vuoden aikana Lähetysseura on tukenut kumppaneittensa työtä nälkään vastaamisessa neljäntoista lisähankkeen kautta. Ruokaturvatyötä ja nälkään vastaamista on tuettu mm. Venezuelassa, Angolassa, Tansaniassa, Myanmarissa, Mauritaniassa, Etiopiassa ja Zimbabwessa. Kaikkein nälkäisimmät – lapset, vammaiset henkilöt ja heidän perheensä – ovat saaneet tukea. Lisäksi olemme tehneet monipuolista vaikuttamistyötä ja viestintää ruoka- ja ilmastopolitiikan kysymyksissä, jotta ruokaturva paranisi pysyvästi. Tämä on tapahtunut teidän avullanne.
Apumme on kuitenkin lyhytaikaista – ja on pakko kysyä: emmekö voi tehdä köyhyydelle ja nälälle mitään?
Som kristna tror vi att en persons fysiska, psykologiska, andliga, sociala och psykologiska behov är likvärdiga. Det är den kristnes ansvar och privilegium att svara på dessa behov och samtidigt ta itu med de strukturella problem som leder till hunger, fattigdom och nöd.
Missionssällskapet har under det senaste året stöttat sina partners arbete i kampen mot hunger genom fjorton tilläggsprojekt. Vi har stött arbete för tryggad tillgång på livsmedel i bland annat Venezuela, Angola, Tanzania, Myanmar, Mauretanien, Etiopien och Zimbabwe. Vi har stött dem som lidit mest av hunger – barn, funktionshindrade och deras familjer. Dessutom har vi drivit ett mångsidigt påverkans- och kommunikationsarbete kring livsmedels- och klimatpolitiska frågor. Allt detta har skett med din hjälp. Vår hjälp är dock kortsiktig – och vi måste ställa oss fråga: kan vi inte göra något för att åtgärda fattigdom och hunger?
Hyvät ystävät,
Kesän aikana julkaistu YK:n kehitysohjelman moniulotteisen köyhyyden indeksi osoittaa, että köyhyyden vähentäminen on mahdollista. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan niitä tapoja, joilla ihmiset kokevat köyhyyttä arjessa.
YK-raportti paljastaa, että 25 maata on menestyksekkäästi puolittanut köyhyyden 15 vuodessa. Listalla ovat mm. väkirikkaat Kiina ja Intia, mutta myös mm. toimintamaamme Kambodzha ja Bolivia. Maat puolittivat moniulotteisen köyhyyden jopa 4–12 vuoden sisällä, mikä osoittaa, että köyhyyden puolittamista koskevan kestävän kehityksen alatavoitteen saavuttaminen kansallisten määritelmien mukaan todella on mahdollista 15 vuodessa.
Hyvät ystävät,
Suomen hallitus hylkäsi edellisen ylivaalikautisen kehityspolitiikan selonteon ja ilmoitti laativansa viimeistään ensi keväänä Suomen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon. Hallitus on ilmoittanut painottavansa naisten ja tyttöjen asemaa, väestönkasvun hillintää, koulutusta ja ilmastotoimia. Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen määräajassa loistavat kuitenkin poissaolollaan.
Lähetysseuran kannalta – ja kaikkein haavoittuvimpien kannalta – on välttämätöntä, että köyhyyden vähentäminen ja syrjittyjen ihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen nousevat myös Suomen hallituksen kehityspoliittisten tavoitteiden keskiöön.
Aiomme jatkaa kumppaneittemme kanssa kunnianhimoista työtämme yhteisöjen tukemiseksi ilmastonmuutoksen keskellä sekä etenkin syrjittyjen, kuten vammaisten henkilöiden ja vähemmistöjen, ihmisoikeuksien puolustamista yhdessä heidän kanssaan.
Hyvät vuosikokousedustajat,
Seurakuntien ja suomalaisten tuki on Lähetysseuran toiminnan kivijalka. Seurakunnat ja jäsenemme omistavat Lähetysseuran. Olette voimavara, jolle toimintamme rakentuu. Mihin suuntaan haluamme kehittää yhteistyötämme tulevina vuosina?
Toiveeni on, että seurakunnat ja jäsenyhteisömme ovat aktiivisesti vaikuttamassa Lähetysseuran toimintaan ja haluamme vahvistaa Lähetysseuran läsnäoloa seurakunnissa ja seurakuntalaisten elämässä.
Meillä on mahdollisuuksia toteuttaa uusin, raikkain ja innostavin tavoin seurakuntien ja seurakuntalaisten lähetystehtävää. Heitänkin palloa myös teille. Miten voisimme parhain tavoin tarjota teille työvälineitä tehtävänne toteuttamiseen siten, että lapset, nuoret ja aikuiset kokisivat yhteyttä maailmanlaajaan kristilliseen kirkkoon, kanavan vaikuttaa paremman maailman puolesta ja keinon osallistua kirkkomme lähetykseen?
Haluamme tukea seurakuntia ja jäsenyhteisöjämme siinä, että kirkko voi näyttäytyä merkityksellisenä ja tuoda toivoa aikamme ihmisille toiminnallisin ja digitaalisin keinoin. Tarvitsemme yhteistyötä kanssanne siihen, että löydämme keinoja tavoittaa ja mahdollistaa samalla kun joudumme luopumaan joistain perinteisistä tavoista toimia ja tavoittaa. Itse toivon, että osallisuus työhömme on jatkossakin vahvaa nuorille ja aikuisille, jotka haluavat antaa aikaansa, osaamistaan ja resurssejaan lähetyksen käyttöön. Aktiiviset toimijamme myös vaikuttavat työhömme ja yhdessä kumppaneittemme kanssa luovat työllemme suuntaa. Lähetyksen ystävät löytävät työmme myös verkosta ja mediasta.
Hyvät ystävät,
On suuri etuoikeus päästä tekemään yhteistä työtä kanssanne Lähetysseuran toiminnanjohtajana. Toivon, että kerrotte minulle tarpeistanne ja toiveistanne. Haluan samalla kuulla kumppaneitamme maailmalla. Yhdessä kiteytämme sitä, mihin Lähetysseuraa juuri tässä ajassa tarvitaan.
Työmme onnistuu vain keskinäisen luottamuksen varassa. Sen edellytyksiä ovat avoimuus ja vuorovaikutus niin hyvinä kuin hankalinakin hetkinä.
Kiitos, kun rukoilette kumppaneittemme, kaikkien työntekijöittemme, luottamushenkilöittemme ja Lähetysseuran johdon puolesta. Rukouksen merkitys on suuri. Sen avulla liitymme Jumalan työhön maailmassa ja annamme kiitoksemme Hänelle. Rukoillen pidämme yhteyttä kaukana oleviin. Kuluneiden yli 160 vuoden aikana rukous on ollut työmme kasvun ytimessä. Sitä se olkoon jatkossakin!
Matteuksen lähetyskäskyyn liittyy toivoa antava lupaus Kristuksen läsnäolosta: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”
Pauliina Parhiala, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
