Suomen Lähetysseuran hallituksen 8.12. hyväksymän ensi vuoden budjetin mukaan Lähetysseuran varsinaisen toiminnan kulut ovat 28,7 miljoonaa euroa. Vähennystä tästä vuodesta on noin miljoona euroa. Valtion kehitysyhteistyöleikkaukset aiheuttavat suuria leikkauksia Lähetysseuran kehitysyhteistyöhön.
Budjetoiduista kuluista 21,3 miljoonaa euroa eli 75 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Lähetysseuralla on toimintaa noin 30 maassa.
Lähetysseura saa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea ensi vuonna 5,1 miljoonaa euroa, mikä on 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Lähetysseuran työ Vietnamissa loppuu ensi vuonna kokonaan. Lisäksi kehitysyhteistyö loppuu Kiinassa, Angolassa ja Palestiinassa. Leikkauksia kehitysyhteistyöhön tehdään myös muissa maissa. Suurimmat vähennykset kohdistuvat Etiopiaan, Tansaniaan, Botswanaan ja Kolumbiaan. Samanaikaisesti ulkoministeriön tuki Lähetysseuran rauhantyölle Syyriassa ja Myanmarissa kuitenkin kasvaa.
– Joudumme vähentämään monesta maasta työtä, joka vahvistaa kaikista haavoittuvimpien asemaa ja oikeuksia. Tämä vaikuttaa noissa maissa satojen ihmisten työsuhteeseen ja satojen tuhansien tulevaisuuteen, ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson sanoo.
Kummityö ja diakonia säilyvät vahvoina
Lähetysseuran kirkollisen työn sekä kummitoiminnan laajuus pyritään pitämään ennallaan. Kummityötä tehdään 17 maassa. Kirkollisen työn hankekuluja lisätään 13 prosentilla, millä korvataan euron heikkenemisen vaikutuksia ulkomaiseen työhön.
Eniten varoja käytetään yhteistyökirkkojen julistustyön tukemiseen. Diakoniatyön rahoitus kasvaa.
– Kirkon tehtävä on tuoda toivoa ihmisten arkeen. Haluamme tehdä kumppaniemme kanssa työtä, joka vahvistaa syrjittyjen ihmisarvoa ja -oikeuksia, Steffansson toteaa.
Lähetysseuran kotimaisen toiminnan kulut vähenevät ensi vuonna 5,7 prosentilla. Syksyn aikana käydyissä yt-neuvotteluissa on sovittu seitsemän työsuhteen päättämisestä. Kustannussäästöjä syntyy lisäksi organisaatiouudistusten sekä eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisten työsuhteiden loppumisten kautta.
Seurakuntien talousarvioavustukset ja vapaaehtoistoiminta ovat Lähetysseuran tärkein tulonlähde. Myös yksityistä varainhankintaa on pyritty kehittämään viime vuosina.
– Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen. Joudumme lopettamaan hankkeita, mutta haluamme tehdä sen vastuullisesti. Pyydämme tähän edelleen tukea seurakunnilta. Iloitsemme myös tämän syksyn aikana saamistamme uusista yksityislahjoittajista ja vanhoista tukijoista, jotka ovat halunneet korottaa tukisummaansa, Steffansson sanoo.
