Nepalin rauhantyö edistyy, kertoo Suomen Lähetysseuran nepalilainen kumppani Sanjal. Intian rajalla sijaitsevan Banken piirikunnan Ranjapurin muslimiyhteisössä tehtävä työ on vasta alkanut, mutta tulokset ovat rohkaisevia.
Äärimmäinen köyhyys ja eristäytyneisyys muusta yhteiskunnasta luovat hedelmällisen maaperän konflikteille niin yhteisön sisällä kuin naapuruston kanssa. Lähetysseuran tukeman hankkeen tavoitteena on estää ääriliikkeitä saamasta jalansijaa sekä tukea erityisesti nuoria ja naisia. Tähän pyritään niin toimeentulon parantamisen, ammattikurssien kuin rauhanvapaaehtoisten kautta.
Tähän mennessä jo lähes sata naista on liittynyt säästölainaryhmiin, ja ryhmät pyörivät nyt itsenäisesti. Ensimmäisen muslimiyhteisöstä tuleva rauhanvapaaehtoinen on koulutettu. Koulutusten avulla saadaan luotua joukko viranomaisten hyväksymiä yhteisön omia sovittelijoita. Omasta joukosta tulevaan neuvoihin luotetaan. Kesän aikana yli 50 lapselle annettiin koulukirjoja, kyniä, teroittimia ja pyyhekumeja, jotta heidän koulunkäyntinsä ei katkeaisi välinepulaan. Lisäksi kolmen koulun luokkiin hankittiin pulpetit, tuolit ja matot.
Konfliktiherkkä tilanne vanhaa perua
Muslimien asema on vaikea kaikkialla Nepalissa, mutta Bankessa tilanne on erityisen hankala. Muslimit muodostavat noin 80 prosenttia aiemmin Intialle kuuluneella kunnan väestöstä. Hindukuningaskunnan aikana muslimit olivat Nepalissa hyvin vieroksuttu yhteisö, eikä tilanne ole juuri parantunut. Muslimiyhteisöt ovat eristäytyneet muusta yhteiskunnasta, ja vierekkäin elävien muslimi- ja hinduyhteisöjen välillä puhkeaa usein konflikteja. Uuden perustuslain odotetaan takaavan muslimien oikeudet omaan uskontoonsa ja kulttuuriinsa, mutta ympäröivän yhteiskunnan ennakkoluulot istuvat tiukassa.
Uskonnollisista kouluista avain tyttöjen koulutukseen?
Lähes 1 000 perhekunnan Ranjapurin muslimiyhteisön koulutus on heikoissa kantimissa. Alueella toimii neljä noin 900 oppilaan uskonnollista koulua, mardhesaa. Mardhesat ovat muslimiyhteisön tytöille käytännössä ainoa mahdollisuus koulunkäyntiin. Tyttöjen kouluttamista ei pidetä tärkeänä, ja heidät naitetaan hyvin nuorina.
Sanjalin mukaan mardhesoilla on kuitenkin potentiaalia kehittyä erityisesti tyttöjen peruskoulutuksessa ja toimia samalla kylätaloina, joissa naiset voisivat osallistua lukutaito-, terveys- ja sanitaatiokoulutukseen sekä tulonsaantia kehittäville kursseille. Resursseista on kuitenkin huutava pula: koulujen saamat määrärahat riittävät vain yhden opettajan palkkaamiseen, eikä luokissa ei ole huonekaluja tai opetusvälineitä.
Myös valtaosa pojista ja nuorista miehistä jää vähälle koulutukselle, ja työttömien nuorten miesten määrä on suuri. Tämä on johtanut turhautumiseen ja siirtotyöläisyyteen.
Ei rauhaa ilman koulutusta
Rauhantyön lisäksi Sanjal työskentelee mardhesa-koulujen opetuksen laadun ja paikallisviranomaisten ja muslimiyhteisöjen yhteistyön parantamiseksi ja tarjoaa yhteisöjen nuorille ammattikoulutusta.
Lähetysseura on kumppaneineen työskennellyt Nepalissa vuodesta 1978 saakka. Banken piirikunnan Ranjapurin muslimiyhteisössä toteutettu hanke alkoi kesäkuussa 2012.
